Oodi Buttenhoffille

Buttenhoff on ravintola Imatran kävelykadun varrella. Ravintola on liian mieto ilmaisu kuvaamaan Buttenhoffia. Gourmet - Instituution taustalta löytyvät Birgitta ja Lasse Buttenhoff, jotka ovat luoneet ravintolasta ainutlaatuisen kohtaamispaikan, Imatran olohuoneen. Ruoan Gourmet arvosta huolimatta paikka on onnistunut välttämään tilanteen jossa herne lautasella huhuilee kaveria. Annokset ovat reiluja ja maukkaita. Birgitta ja Lasse ovat pitäneet vaatimustason korkealla sekä ruoan että palvelun laadun suhteen, Buttenhoffille voi viedä kenet hyvänsä; mukava ja maittava ruokahetki on pomminvarmasti edessä. Palvelu on yksilöllistä ja mukavaa. Yksilöllisyydestä kertoo sekin että muutama vuosi sitten tilasin päivällisellä lammasta ja sen kanssa olutta. Kiril tuumasi että hän ei anna oluen pilata hyvää lammasta vaan toi minulle erinomaista punaviiniä lampaan seuraksi. Osaaminen, ammattitaito ja ylpeys niistä näkyvät hienolla tavalla tämän ravintolan toiminnassa.

Kävin itse Buterilla syömässä ensi kertaa vuonna 1987 Ruokolahden SM-soutujen yhteydessä, pöydässä josta on sittemmin muodostunut kantapöytämme. Jo silloin paikka syöpyi mieleeni, kun sitten muutimme Imatralle 1994 minun ei ollut vaikea löytää itseäni Buttenhoffin maittavan ruoan ja erinomaisen olut- ja viinivalikoiman äärestä. Vuonna 2003 yritykseni muutti kävelykadun varrelle ja luonnollisesti aloin viipyillä Buterin lounailla työnteon kannalta katsottuna välillä liiankin pitkään. Uskallan väittää että Buterilla on rentouttava vaikutus yksilöön varsinkin kiireisen työpäivän keskellä.

Birgitta ja Lasse jäävät hyvin ansaitulle eläkkeelle marraskuun alusta lukien. On onni Imatralaisille, ja väittäisin että kaikille suomalaisille, että Birgitan ja Lassen elämäntyö jatkuu uusien omistajien, Kirilin ja Julian toimesta.

Kun vuoden vaihteessa suuntaamme Prahaan on minun löydettävä lounaani jostain muualta. Buterin jättämä aukko on täyttämätön, sillä hyvään ruokaan liittyy ympäristö, ihmiset ja koko sosiaalinen tapahtuma. Takaan ja alleviivaan että lähivuosina Imatralla käydessämme minut varmimmin löytää Buterilta, ja kun palaamme Imatralle tulevaisuudessa niin odotan jo nyt vesi kielellä hyviä lounaita ja romanttisia päivällisiä vaimoni Päivin kanssa.

45

Lähtiessäni mukaan kunnallisvaaleihin oli tavoitteenani saada uusia haasteita uudessa ympäristössä. Varsin pian sain tarjouksen Tsekistä johon halusimme koko perheen voimalla tarttua, toisin sanoen Tsekit tarjosivat meille uusia haasteita uudessa ympäristössä.

Vaalikampanjani keskeinen teema olikin sen jälkeen: "Mikäli minut valtuustoon valitaan, varahenkilö hoitaa postini." Kävin siis negatiivista vaalikampanjaa. Sitä taustaa vasten 45 ääntä oli kelpo saavutus. Kiitos niistä äänestäjille, tulos oli varsin sopiva. En joutunut epämiellyttävään tilanteeseen jossa olisin joutunut kieltäytymään valtuusto-, ja valiokuntatyöstä. Ehdin hieman tutustua paikallisen Kokoomuksen ihmisiin ja toimintaan ja täytyy sanoa, että kokemus oli kaiken kaikkiaan positiivinen. Toivotan onnea valtuustoon valituille ja toivon että Imatran kaupunki saa uusien ihmisten myötä pontta hyvään kehitykseen talouden finanssikriisistä huolimatta.

Lähitulevaisuudessa minulla on edessä pihan teko taloomme ja muuton viimeistely, käynti Fisan valmentajakongressissa Pariisissa ja marraskuun lopulla käynti Tsekissä viemässä perheen tavaroita.

Prahaa kohti

Kävimme viikonloppuna Prahassa keskustelemassa valmentajapestistä. Nimiä ei papereissa ole, mutta tarjous on sitä luokkaa että on erittäin vaikea pestistä kieltäytyä. Kunnallisvaalien osalta tämä merkitsee sitä, että minua saa äänestää, mutta en tule olemaan tehtävää hoitamassa. Valitettavasti näin, koska politiikka ja yhteisten asioiden hoitaminen on kiinnostava areena. Olen pahoillani että en pääse tälle areenalle, ainakaan tällä kertaa.

Olemme keskustelleet miesten pariairosoudun päävalmentajuudesta, poislukien Ondrej Synek (Hopeaa Pekingistä). Ryhmässä olisi n. 10 soutajaa ja ryhmä jaettaisi keväällä kahtia U23 ja MM-kilpailuja varten. Ensi kesänä U23 kisat pidetään Tsekissä, joten se lisää homman haastavuutta. Haastetta riittää muutenkin; Tsekin pariaironelonen sijoittui Ateenen Olympiaregatassa toiseksi.

1-2 viikon reissu Prahaan täytyy heittää jo syksyn aikana, mutta Joulun vietämme vielä Imatralla. Pysyväisluontoisempi siirtyminen Prahaan tapahtuu sitten vuoden alusta koko perheen voimalla. Täytyy sanoa että odotan tulevaa mielenkiinnolla.

Täytynee aloittaa myös Tsekin kielen opinnot, valmentajatiimistä vain puolet puhuu englantia, urheilijoiden osalta tilanne on aika lailla sama.

Ravitsemus - kansantaloutta?

Lähes minkä tahansa organisaation haasteellisin tehtävä on saada talous pysymään joko voitollisena tai vähintään nollalinjalla. Tappion tekeminen on pitkän päälle mahdottomuus. Lainssäädännön ohjatessa kuntien taloutta jää kuntien päätettäväksi itse asiassa melko pieni osa kunnan taloudesta. Terveydenhuolto ja koulutus ovat suurelta osin lakisääteisiä kuluja. Terveydenhuollon kulut kasvavat merkittävästi kansanterveyden heikentyessä, keski-iän noustessa ja myös sitä mukaa kun löydetään uusia sairauksia ja niihin lääkitystä. Elintasosairaudet ovat merkittävä menoerä yhteiskunnalle, liikaa lisääntyessään jopa niin suuri menoerä että yhteiskunnan rahkeet eivät riitä.

Olen ilahtunut siitä että viime vuosina on ryhdytty voimakkaasti markkinoimaan tuoreiden kasvisten merkitystä kansanterveydelle. Monet elintarvikealan tuottajat ovat tuoneet markkinoille erilaisia tuotteita jotka noudattelevat kaikkien tutkimusten yhteistä näkemystä siitä että ihmisten tulisi nauttia enemmän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Leivissä kokojyvän osuus on merkittävästi kasvanut. Molemmilla on parhaimmillaan oikeasti merkitystä kansamme tervehdyttämiseenkin.

Liikuntasuositukset purevat myös; Hotelliketjut rakentavat kuntohuoneita ja yritykset jakavat liikuntaseteleitä tai tukevat muutoin henkilökunnan liikuntaharrastuksia. Täytyy toivoa että nämä toimet purevat ja vapauttavat kuntien pääomaa terveydenhuollosta esimerkiksi harrastustoiminnan kehittämiseen.

Tiedän että voimme itse vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme sekä ravitsemuksen että liikunnan avulla. Suosittelen liikuntaryhmiä eri lajeissa lämpimästi kaikille! Ehkä olisi mahdollista luoda myös tukiryhmiä joissa sekä liikuttaisi että kehitettäisi osallistujien ravintotietoutta siihen suuntaan että terve elämä olisi oikeasti mahdollista. Sairaaloissa ja kouluissa tarjottavan ravitsemuksen laatua tulisi tarkastella kansanterveyden näkökulmasta ja pyrkiä tarjoamaan entistä enemmän tuoreravintoa.

Paradoksaalista on että ravintoa pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla. Harvoin halvimmalla tuotettu ruoka on laadullisesti hyvää. Tutkimuksissa on todettu että luomuruoka sisältää n. 40% enemmän vitamiineja ja hivenaineita kuin ei luomu keskimäärin. Luomuravinto ei ehkä ole edullisinta, mutta tuskin kuitenkaan aivan tuota 40% kalliimpaakaan. Kouluruoan tuottajia kilpailutettaessa olisi syytä keskustella vakavasti myös ravinnon laadusta, liian usein hinta on painavin päätöksen peruste. On yksilön oma valinta ja oikeus päättää ravitsemuksestaan, mutta tiedon avulla kulutustottumuksia on mahdollista ohjata terveempään, kansantaloudellisestikin oikeaan suuntaan.