Olipahan viikonloppu! Kisat alkoivat perjantaina klo 8:30, ja rata meni kiinni klo 8:00. Treenit ennen sitä. Kaksikolla ei ollut kisaa perjantaina, joten heillä oli pidempi aamutreeni koska illalla viimeiset kisat olivat kahdeksan maissa. Bussi kisapaikalle lähti 5:30 Prahasta. Racice on n. 1h matkan päässä, joten aamutreeniin oli ehdittävä. Lähtöjä oli muutamia peruutuksia lukuun ottamatta 7-8 minuutin välein koko päivän!
Perjantaina vedettiin alkueriä ja veteraaniluokkia. Lauantaina olivat vuorossa keräilyt ja semit + edelleen veteraaniluokat. Kisat alkoivat yhdeksältä joten saimme nukkua myöhään! Vesille menimme vasta 7:30. Illan viimeiset kisat olivat varttia vaille kahdeksan.
Finaalipäivä aloitettiin klo 7:40, vesiltä piti tulla pois jo 7:10, joten olimme vesillä 6:30. Itse kisat; huippuja on mutta taso ei ole kovin leveä. Monessa luokassa suomalaiset olisivat hyvin finaaleissa mukana, mutta lähes joka luokassa on muutama kovempi tekijä. Kisailijoita on paljon etenkin suurimmissa junnuluokissa kymmeniä / luokka. Karsintoja järjestellään parhaimmillaan 40-50 venekunnalle/luokka.
Omien valmennettavieni suoritukset olivat hieman vaihtelevia. M4x voitti kisansa, mutta rytmi ei ole vielä lähelläkään valmista, uuden veneen säädöt eivät ole kohdallaan ja kisailu on enemmän runttaamista kuin harmonista yhteissoutua. M2x johti 1800m, mutta katkesi sitten Synekin ja Zittan loppukiriin totaalisesti, se kaivaa kyllä aika syvältä, sekä Milania (tahtiairo) että koutsia. Naisten kevyt kaksikko aloitti yhteistreenit 3vkoa sitten ja voitti reilusti. Näyttää siltä että mulle tulee yksi projkti lisää ehkä jo kohti syksyn EM-kisoja. Toinen naisten kevyestä kaksikosta oli myös yksikössä kakkonen. Kyllähän kisoista aina oppii, ja oppimisen kautta saa asioita menemään eteenpäin.
Tuskallista tarpomista valmentaminen välillä on, mutta niinhän se taitaa olla duunissa kuin duunissa. Hyvä puoli on se, että fysiikka toimii, mutta karua on se, ettei fysiikkaa saa kisassa ulos kun tekniikkä tökkii!
Työsarkaa riittää, saa nähdä mihin Luzernissa ehdimme. Keskustelin työnantajani kanssa tuloksista ja he vaikuttivat kovin levollisilta. Tätä kesää ajatellen he pitävät tavoiteen B-finaalissa, joten kärsivällisyyttä onneksi riittää. Päävalmentaja tuumasi että do`t worry, juniors are coming. Tsekillä on nimittäin erinomainen junnupariaironelonen, josta tulee lisää soutajia ryhmääni mahdollisesti jo ensi talveksi.
Lisää Tsekin Mestaruuskisoista: http://www.veslo.cz/
5. heinäkuuta 2009
25. kesäkuuta 2009
Joukkue Luzerniin ja Tsekin mestaruuskisoihin
Joukkueen valinta on aina haastava tehtävä. Nopeimman yhdistelmän löytäminen ei ole lähellekään niin yksinkertaista kuin luulisi. On ensiarvoisen tärkeää tehdä kaikki siten että joukkueen luottamus säilyy ja että kaikki ovat tasavertaisessa lähtökohdassa. Päätin että etenemme seuraavasti: 1. Tahtairo voitti yksikkökarsinnat ja oli selvää että hän kuuluu joukkueeseen. Tahtiaron taakse piti löytää fyysisesti ja teknisesti vahva soutaja. Tomas lunasti paikkansa kevään aikana sekä harjoituksissa että kilpailuissa ja testeissä. Avoimeksi jäi kaksi paikkaa, joille valittiin soutajat neljästä muusta ryhmän jäsenestä.
Säät Prahassa ovat olleet ok harjoitteluun, mutta vauhdin testaamiseen erittäin hankalat. Tuulet ovat kääntyilleet ja olleet puuskittaisia niin että testipäiviä on lähes mahdoton löytää. Tänään Barrandovin sillan yli pyöräillessäni ilma seisoi paikallaan. Edelliset kovat oli vedetty Münchenissä lauantaina, joten fyysinen valmiuskin testeihin oli olemassa.
Tein pienille lapuille kuusi yhdistelmää, eli kaikki mahdolliset parit neljästä miehestä, ja arvoimme suoritusjärjestyksen. Testimatka oli olosuhteiden pakosta lyhyt, eli 500m, josta jättäisin ensimmäisen satasen pois. Ohjeistus oli että soudetaan kilpailun matkavauhtia. Pidempi matka olisi ollut mahdoton koska Davidille ja Tomakselle tuli näinkin jo 6x500m kovaa + jokaisen parin kohdalla tarvittava lämmittely. Testaamiseen meni 2,5h ja sää säilyi koko ajan tyynenä. Käytimme testauksessa SpeedCoach Excel 4 nopeusmittaria, joka tallesi nopeuden ja tahdin kaikilta pätkiltä purettavaksi tietokoneelle.
400m keskivauhdeissa eri yhdistelmillä oli eroa suurimmillaan lähes 4sek/500m. Kahdessa nopeimmassa parissa souti Petr Vitasek, ja hänen valintansa oli melko lailla selvä. Nopeimmassa parissa souti myös Petr Buzrla, joka on ryhmän vahvin jos ergotulos suhteutetaan kehonpainoon. (Ergotuloksen voi laskennallisesti suhteuttaa painoon laskemalla painon lisäyksen kasvattaman märkäpinnan aiheuttaman lisäkitkan ajaksi joka lisätään raakaan ergotulokseen)
Voidaan tietysti kritisoida sitä että onko 400m riittävän pitkä matka, tai että jaksavatko tahtipään soutajat vetää 6x500m samalla teholla. Pomminvarmaa tapaa testaukseen ei ole, mutta on tärkeää että soudussa on tietty helppouden ja rentouden tuntu. Ilman sitä menestystä on mahdoton saavuttaa. Niinikään on tärkeää että veneen hetkellinen nopeus voi olla erittäin kova, se kuvastaa yhteissoudun saumattomuutta ja rentoutta. Jokainen testattava sai soutaa 3x500m, joka mittaa kyllä kestävyyttäkin. Mainittakoon että selvästi nopein vauhti löytyi vasta viidennessä pätkässä! Painoon suhteutettujen ergotulosten valossa ja myös yksiköllä tehtyjen harjoitusten ja kilpailujen perusteella ryhmän jokaisen jäsenen fysiikka oli kohtuullisen lähellä toisiaan. Lähtöoletus oli että kaikki pärjäävät itse kilpailussa, mutta haluttiin löytää se ryhmä joka toimii parhaiten yhdessä.
Nelosesta karsiutuneille päivä oli pettymys, mutta urheilu on urheilua ja numerot puhuivat puolestaan. Nyt on aika harjoitella kohti Luzernia ja toivoa että siiheksi saisimme hiottua muutaman sekunnin pois Münchenin kilpailuvauhdista nelosen osalta ja että saisimme myös kaksikon hyvin liikkeelle. Kaksikossa on raakaa potentiaalia vaikka muille jakaa, kunhan saamme sen valjastettua kuljettamaan venettä.
Nelosta (M4x) soutavat Luzernissa
Petr Buzrla, Petr Vitasek, Tomas Karas ja David Jirka
Pariairokaksikkoa, (M2x)
Milan Dolecek, Jakub Houska
Säät Prahassa ovat olleet ok harjoitteluun, mutta vauhdin testaamiseen erittäin hankalat. Tuulet ovat kääntyilleet ja olleet puuskittaisia niin että testipäiviä on lähes mahdoton löytää. Tänään Barrandovin sillan yli pyöräillessäni ilma seisoi paikallaan. Edelliset kovat oli vedetty Münchenissä lauantaina, joten fyysinen valmiuskin testeihin oli olemassa.
Tein pienille lapuille kuusi yhdistelmää, eli kaikki mahdolliset parit neljästä miehestä, ja arvoimme suoritusjärjestyksen. Testimatka oli olosuhteiden pakosta lyhyt, eli 500m, josta jättäisin ensimmäisen satasen pois. Ohjeistus oli että soudetaan kilpailun matkavauhtia. Pidempi matka olisi ollut mahdoton koska Davidille ja Tomakselle tuli näinkin jo 6x500m kovaa + jokaisen parin kohdalla tarvittava lämmittely. Testaamiseen meni 2,5h ja sää säilyi koko ajan tyynenä. Käytimme testauksessa SpeedCoach Excel 4 nopeusmittaria, joka tallesi nopeuden ja tahdin kaikilta pätkiltä purettavaksi tietokoneelle.
400m keskivauhdeissa eri yhdistelmillä oli eroa suurimmillaan lähes 4sek/500m. Kahdessa nopeimmassa parissa souti Petr Vitasek, ja hänen valintansa oli melko lailla selvä. Nopeimmassa parissa souti myös Petr Buzrla, joka on ryhmän vahvin jos ergotulos suhteutetaan kehonpainoon. (Ergotuloksen voi laskennallisesti suhteuttaa painoon laskemalla painon lisäyksen kasvattaman märkäpinnan aiheuttaman lisäkitkan ajaksi joka lisätään raakaan ergotulokseen)
Voidaan tietysti kritisoida sitä että onko 400m riittävän pitkä matka, tai että jaksavatko tahtipään soutajat vetää 6x500m samalla teholla. Pomminvarmaa tapaa testaukseen ei ole, mutta on tärkeää että soudussa on tietty helppouden ja rentouden tuntu. Ilman sitä menestystä on mahdoton saavuttaa. Niinikään on tärkeää että veneen hetkellinen nopeus voi olla erittäin kova, se kuvastaa yhteissoudun saumattomuutta ja rentoutta. Jokainen testattava sai soutaa 3x500m, joka mittaa kyllä kestävyyttäkin. Mainittakoon että selvästi nopein vauhti löytyi vasta viidennessä pätkässä! Painoon suhteutettujen ergotulosten valossa ja myös yksiköllä tehtyjen harjoitusten ja kilpailujen perusteella ryhmän jokaisen jäsenen fysiikka oli kohtuullisen lähellä toisiaan. Lähtöoletus oli että kaikki pärjäävät itse kilpailussa, mutta haluttiin löytää se ryhmä joka toimii parhaiten yhdessä.
Nelosesta karsiutuneille päivä oli pettymys, mutta urheilu on urheilua ja numerot puhuivat puolestaan. Nyt on aika harjoitella kohti Luzernia ja toivoa että siiheksi saisimme hiottua muutaman sekunnin pois Münchenin kilpailuvauhdista nelosen osalta ja että saisimme myös kaksikon hyvin liikkeelle. Kaksikossa on raakaa potentiaalia vaikka muille jakaa, kunhan saamme sen valjastettua kuljettamaan venettä.
Nelosta (M4x) soutavat Luzernissa
Petr Buzrla, Petr Vitasek, Tomas Karas ja David Jirka
Pariairokaksikkoa, (M2x)
Milan Dolecek, Jakub Houska
20. kesäkuuta 2009
B-finaalit soudettu
Münchenin Maailmancup tarjosi hyvän tarkistuksen siihen missä tällä hetkellä mennään. Olen aika tyytyväinen pariaironelosen kehitykseen viikonlopun aikana. B-finaalin voitto ja keräilyssä taistelu finaalipaikasta osoittivat että latu on oikea. Saa nähdä kuinka pitkälle latua riittää tänä kesänä, mutta on syytä muistaa että tavoite on vasta Lontoossa. B-finaalissa voitimme pari Kiinan joukkuetta, joita valmentaa kuuluisa soutuguru Igor Grinko itänaapuristamme.
Sällit vaikuttivat itsekin tyytyväisiltä kisaan, ja kertoivat että soutu oli myös teknisesti parempaa. Tsekeistä sunnuntain finaalissa nähdään M4-,Miesten kevyt nelonen, Miesten yksikössä Synek, naisten yksiköissä sekä Knapkova että Antosova ja tietysti ikisoutaja Vachlav Chalupa perämiehettömässä kaksikossa Jakub Mackovickan kanssa. Tsekin kevyet yksiköt ottivat jo mitalit sekä naisten että miesten luokissa. Suuressa joukkueessa sattuu ja tapahtuu koko ajan, sekä radalla että sen ulkopuolella.
Sunnuntai-aamun palauttavan treenin jälkeen meillä on maanantai lepoa ja tiistaina palamme airon varteen. Tiistaina alkaa myös uuden veneen säätäminen kohti Tsekin mestaruuskisoja heinäkuun 1. viikonloppuna ja Luzernia. Luzernin miehistön valinta on jälleen aika haasteellinen tehtävä, mutta niitä tuntuu riittävän.
Sällit vaikuttivat itsekin tyytyväisiltä kisaan, ja kertoivat että soutu oli myös teknisesti parempaa. Tsekeistä sunnuntain finaalissa nähdään M4-,Miesten kevyt nelonen, Miesten yksikössä Synek, naisten yksiköissä sekä Knapkova että Antosova ja tietysti ikisoutaja Vachlav Chalupa perämiehettömässä kaksikossa Jakub Mackovickan kanssa. Tsekin kevyet yksiköt ottivat jo mitalit sekä naisten että miesten luokissa. Suuressa joukkueessa sattuu ja tapahtuu koko ajan, sekä radalla että sen ulkopuolella.
Sunnuntai-aamun palauttavan treenin jälkeen meillä on maanantai lepoa ja tiistaina palamme airon varteen. Tiistaina alkaa myös uuden veneen säätäminen kohti Tsekin mestaruuskisoja heinäkuun 1. viikonloppuna ja Luzernia. Luzernin miehistön valinta on jälleen aika haasteellinen tehtävä, mutta niitä tuntuu riittävän.
19. kesäkuuta 2009
MC München
Ratzeburgista on aikaa kolme viikkoa ja töitä on riittänyt. Töitä on ollut myös organisaation sektorilla. Sain ryhmääni jälleen kuudennen miehen, viikko sitten. Tänään pariairokaksikkoni jäi kisan viimeiseksi 13. (viikon yhteisharjoittelun jälkeen). Sijoitus on huono, mutta olen näkevinäni siksi paljon kehitystä että en murehdi tulevaisuudesta. Työnantajakin tuntuu ymmärtävän että tuloksia saattaa joutua odottamaan. Nelonen oli alkuerässä neljäs, jääden keulalle 9 sekuntia. Kaikkien soutajien mukaan fysiikka toimii hyvin, mutta yhteissoutu ei vielä toimi.
Yhteissoudun toimivuudesta kertoo myös maanantaina tekemämme voimakäyräanalyysi. Tällä hetkellä nelosessa istuu 4 täysin erilaisen voimakäyrän omaavaa soutajaa, ja kun palautuskaan ei ole yhtenäinen ja harmoninen niin minkäs teet. Ensi viikolla kokeilemme ennen kokeilematonta miehistöä nelosessa ja voimakäyräanalyysin perusteella uskon että se saattaisi toimia. Teknisen suoritustason parantaminen on ollut aika kova haaste kevään ja alkukesän aikana. Ryhmää valmensi ennen minua valmentaja joka näki soututekniikan eri tavalla kuin itse sen näen. Haasteeni on saada kaikki soutajat kehittymään teknisesti sille tasolle että menestys on mahdollista.
Saimme tänne myös uuden veneen joka on vielä Filipin trailerissa. Siinä on uusi Aliante hankainsysteemi, eli hankain kiinnittyy soutajan selkäpuolelle. Olen vakuuttunut että se teoriassa toimii hyvin, mutta vaatinee paneutumista ja säätämistä joukkueen kanssa jotta homma rupeaa toimimaan oikein kunnolla. Suunta on kuitenkin selvä, ja vaikka paperilla tulokset näyttävät huonoilta usko huomiseen on vahva.
Rannassa oli mukava nähdä pitkästä aikaa myös suomalaisia soutajia, juhannuksen vietossa saksan maalla.
Yhteissoudun toimivuudesta kertoo myös maanantaina tekemämme voimakäyräanalyysi. Tällä hetkellä nelosessa istuu 4 täysin erilaisen voimakäyrän omaavaa soutajaa, ja kun palautuskaan ei ole yhtenäinen ja harmoninen niin minkäs teet. Ensi viikolla kokeilemme ennen kokeilematonta miehistöä nelosessa ja voimakäyräanalyysin perusteella uskon että se saattaisi toimia. Teknisen suoritustason parantaminen on ollut aika kova haaste kevään ja alkukesän aikana. Ryhmää valmensi ennen minua valmentaja joka näki soututekniikan eri tavalla kuin itse sen näen. Haasteeni on saada kaikki soutajat kehittymään teknisesti sille tasolle että menestys on mahdollista.
Saimme tänne myös uuden veneen joka on vielä Filipin trailerissa. Siinä on uusi Aliante hankainsysteemi, eli hankain kiinnittyy soutajan selkäpuolelle. Olen vakuuttunut että se teoriassa toimii hyvin, mutta vaatinee paneutumista ja säätämistä joukkueen kanssa jotta homma rupeaa toimimaan oikein kunnolla. Suunta on kuitenkin selvä, ja vaikka paperilla tulokset näyttävät huonoilta usko huomiseen on vahva.
Rannassa oli mukava nähdä pitkästä aikaa myös suomalaisia soutajia, juhannuksen vietossa saksan maalla.
1. kesäkuuta 2009
http://www.ruder-bundesliga.de/
Soutuliigaa Saksalaiseen tyyliin
Törmäsimme Ratzeburgissa kisareissulla mielenkiintoiseen tuttavuuteen;
Soutuliigaa soudettiin siellä Saksalaiseen tapaan. Kilpailumatka oli 350m ja lähtöjä tuli musiikin pauhatessa 3 minuutin välein. Kilpailut käytiin miesten ja naisten kahdeksikoilla ja hauskaa näytti joukkueilla olevan. Karsintoja käytiin ensin aikojen perusteella 2-4 joukkuetta kerrallaan perjantai-iltana ja lauantaina olivat vuorossa pudotuskisat, naisten joukkueet 2 kerrallaan ja miesten joukkueet 4 kerrallaan. En osaa kaaviota ulkoa, mutta se selvinnee yllä olevasta linkistä. Parhaille joukkueille tuli kuitenkin vetoja viikonlopun aikana reilusti. Sunnuntaina naisten ja miesten liigaykköset haastoivat maajoukkuekahdeksikot näiden ensin vedettyä 2000m kisat. Naisten maajoukkue veti selvän voiton, mutta miesten lippulaiva joutui nöyrtymään liigavoittajan edessä. Voitto maajoukkueesta maistui sprinttereille!
Ratzeburgin kisat olivat osaltamme hieman kaksijakoinen kokemus. Lauantain kaksikossa sijat 1. ja 2. eivät kerro koko totuutta ryhmäni tämänhetkisestä iskukyvystä sillä vastustajat eivät olleet parhaasta päästä. Kisa siirrettiin tuuliolosuhteiden vuoksi iltaan ja vedettiin läpi klo 20:00-21:50. Miesten pariairokaksikko vedettin 21:35. David naureskeli että voi lähettää kotiin hyvänyön toivotukset jossa sitten kertoo että lähtee itse kisoihin. Illan viimeisessä lähdössä yökiikari olisi ollut paikallaan. Tulokset Ratzeburgista löytynevät jossain vaiheessa saksan soutuliiton sivuilta.
Sunnuntain kisa siirrettiin osaltamme aamuun joten palautumisaikaa kisasta toiseen oli n. 12 h. Nelonen oli kolmas, 6sek Saksan jälkeen. Edelle kiilasi myös Saksan U23 vene. Joukkueen tuntemus oli sama kuin Essenissäkin, fysiikka toimii, mutta yhteissoutu takkuaa siten että startti ei lähde "helposti" vaan soutu on hieman painavaa alusta saakka ja palautus ei ole rento. Käytännössä ero Saksaan oli sama kuin Essenissäkin, eli liian suuri jotta tällä vauhdilla olisimme mukana mitalikamppailuissa. Tekniikkaa täytyy pyrkiä kehittämään ja veneen säätöjä täytyy saada paremmin kohdalleen jotta tie kovempaan vauhtiin aukeaa.
Täytyy toivoa että Tsekit jättävät Münchenin kahdeksikkokokeilunsa väliin jotta voimme tämän kahden ja puolen viikon jakson ennen Münchenin maailmancupia keskittyä harjoitteluun koko joukkueen voimalla, ei niin että muutama mies vetää suuren osan kahdeksikossa ja osan pariairoveneellä. Tosin tähän päätökseen en pysty vaikuttamaan, joten sitä on aika turha murehtia, mutta se kyllä vaikuttaa olennaisesti siihen mitä valmistautuminen MÜncheniin pitää sisällään.
Soutuliitto ja Kanoottiliitto yhteen?
Näin sunnuntain Urheiluruutua TV-kaistalta katsellessani että neuvottelut yhdistymisestä ovat käynnissä. Asiaa tuntematta toivon että osalliset tekevät viisaita päätöksiä jotka tuovat molemmille lajeille synergiahyödyn, mutta samalla säilyttävät itsenäisyyden. Suurempi kokonaisuus ei aina ole toimiva, sen näemme esimerkiksi hiihtoliiton jakautumisessa ja lajiryhmien hakiessa lisää itsenäisyyttä!
Törmäsimme Ratzeburgissa kisareissulla mielenkiintoiseen tuttavuuteen;
Soutuliigaa soudettiin siellä Saksalaiseen tapaan. Kilpailumatka oli 350m ja lähtöjä tuli musiikin pauhatessa 3 minuutin välein. Kilpailut käytiin miesten ja naisten kahdeksikoilla ja hauskaa näytti joukkueilla olevan. Karsintoja käytiin ensin aikojen perusteella 2-4 joukkuetta kerrallaan perjantai-iltana ja lauantaina olivat vuorossa pudotuskisat, naisten joukkueet 2 kerrallaan ja miesten joukkueet 4 kerrallaan. En osaa kaaviota ulkoa, mutta se selvinnee yllä olevasta linkistä. Parhaille joukkueille tuli kuitenkin vetoja viikonlopun aikana reilusti. Sunnuntaina naisten ja miesten liigaykköset haastoivat maajoukkuekahdeksikot näiden ensin vedettyä 2000m kisat. Naisten maajoukkue veti selvän voiton, mutta miesten lippulaiva joutui nöyrtymään liigavoittajan edessä. Voitto maajoukkueesta maistui sprinttereille!
Ratzeburgin kisat olivat osaltamme hieman kaksijakoinen kokemus. Lauantain kaksikossa sijat 1. ja 2. eivät kerro koko totuutta ryhmäni tämänhetkisestä iskukyvystä sillä vastustajat eivät olleet parhaasta päästä. Kisa siirrettiin tuuliolosuhteiden vuoksi iltaan ja vedettiin läpi klo 20:00-21:50. Miesten pariairokaksikko vedettin 21:35. David naureskeli että voi lähettää kotiin hyvänyön toivotukset jossa sitten kertoo että lähtee itse kisoihin. Illan viimeisessä lähdössä yökiikari olisi ollut paikallaan. Tulokset Ratzeburgista löytynevät jossain vaiheessa saksan soutuliiton sivuilta.
Sunnuntain kisa siirrettiin osaltamme aamuun joten palautumisaikaa kisasta toiseen oli n. 12 h. Nelonen oli kolmas, 6sek Saksan jälkeen. Edelle kiilasi myös Saksan U23 vene. Joukkueen tuntemus oli sama kuin Essenissäkin, fysiikka toimii, mutta yhteissoutu takkuaa siten että startti ei lähde "helposti" vaan soutu on hieman painavaa alusta saakka ja palautus ei ole rento. Käytännössä ero Saksaan oli sama kuin Essenissäkin, eli liian suuri jotta tällä vauhdilla olisimme mukana mitalikamppailuissa. Tekniikkaa täytyy pyrkiä kehittämään ja veneen säätöjä täytyy saada paremmin kohdalleen jotta tie kovempaan vauhtiin aukeaa.
Täytyy toivoa että Tsekit jättävät Münchenin kahdeksikkokokeilunsa väliin jotta voimme tämän kahden ja puolen viikon jakson ennen Münchenin maailmancupia keskittyä harjoitteluun koko joukkueen voimalla, ei niin että muutama mies vetää suuren osan kahdeksikossa ja osan pariairoveneellä. Tosin tähän päätökseen en pysty vaikuttamaan, joten sitä on aika turha murehtia, mutta se kyllä vaikuttaa olennaisesti siihen mitä valmistautuminen MÜncheniin pitää sisällään.
Soutuliitto ja Kanoottiliitto yhteen?
Näin sunnuntain Urheiluruutua TV-kaistalta katsellessani että neuvottelut yhdistymisestä ovat käynnissä. Asiaa tuntematta toivon että osalliset tekevät viisaita päätöksiä jotka tuovat molemmille lajeille synergiahyödyn, mutta samalla säilyttävät itsenäisyyden. Suurempi kokonaisuus ei aina ole toimiva, sen näemme esimerkiksi hiihtoliiton jakautumisessa ja lajiryhmien hakiessa lisää itsenäisyyttä!
19. toukokuuta 2009
Essen, Hügel International Regatta 16-17.5.2009
Essenin kilpailu kokosi soutajia 16 maasta kilpailemaan kaksipäiväisessä regatassa. Kisa oli samalla saksalaisten katsastuskilpailu, joten etenkin saksalaisia oli paikalla runsaasti. Lisäksi kilpailijoita oli paikalla runsaasti mm. Tanskasta, Puolasta, Hollannista, Belgiasta, Sveitsistä, Itävallasta, Kreikasta, Sloveniasta jne. Kilpailut olivat mielenkiintoisia ja ne soudettiin kahdeksalla radalla siten että molempina päivinä soudettiin oma regattansa. Tanskan uusi kevyt nelonen voitti lauantaina yllättäen Saksan nelkun jossa soutaa mm. suomalaisten vävypoika Jochen Küchner. Jochenin joukkue kuittasi sunnuntaina ja voitti puolestaan Tanskalaiset reilusti. Kevyessä yksikössä Sara Karlsson veti kohtuullisen hyvin, mutta se ei riittänyt Tanskan Juliane Rasmussenille, eikä Kreikan Alexandre Tsiavoulle. Kreikkalaiset olivat muutenkin hyvässä iskussa. Saksan LW2x oli myös liikkellä uudella kokoonpanolla. Anja Noske korvasi Berit Carow:n Marie Luise Dräegerin parina ja vene kulki ihan mukavasti.
Oma venekuntani osalta kisat olivat kevään ensimmäiset pariaironelosessa parin viikon harjoittelun jälkeen. Lauantai oli todella tahmea ja rytmi ei säilynyt veneen läpi. Seurauksena se, että vene ei kulkenut kunnolla. Sunnuntaiksi vaihdoimme soutajien järjestystä jotta rytmi säilyisi veneessä paremmin ja tulos oli jo hieman parempi, mutta rytmi ei edelleenkään toiminut kuten sen pitäisi huipputasolla toimia. Uuden miehen ajaminen sisään neloseen ottaa aikansa. Positiivisena seikkana täytyy mainita se, että joukkue veti matkan toisen puolikkaan kovempaa kuin kukaan muu kilpailussa, huolimatta siitä että rytmi ei edelleenkään toiminut kunnolla. Valoa on näkyvissä ja prosessi kulkee eteenpäin, tässä vaiheessa vauhti kisan toisella puolikkaalla kertoo että potentiaalia on ja että fysiikka toimii.
Seuraava kisa johon lähdemme on Ratzeburg parin viikon päästä. Vaihdoimme Banyolaksen Ratzeburgiin koska Espanjalaisten majoitusten hinnoittelu on lähinnä laillistettu ryöstö. Äänestämme jaloillamme ja kisaamme Ratzeburgissa toisena päivänä nelosella ja toisena kahdella kaksikolla. Ratzeburgissa Milan Dolecek on kokoonpanossa opiskelun takia Prahaan jäävän Petr Buzrlan tilalla, ja saa näin mahdollisuuden näyttää osaamistaan nelosessa.
Tulokset: http://www.rudern.de/Ergebnisse.435.0.html
3. toukokuuta 2009
Maajoukkue karsittu
Tsekin maajoukkuekarsinnat 1.-2.5. Racice
Yksiköitä ja perämiehettömiä kaksikoita B-junioreista aikuisiin. Tunnelma viereisellä pyörätiellä kuin MM-kisoista, tsekki oli tosin (lähes) ainut kannustuskieli. Lähdöt vedettiin 10 minuutin välein ja niitä riitti aamusta iltaan molemmille päiville.
Keli suosi sillä aamulla sää oli lähes tyyni ja päiväksi nousi vastatuuli, joka ei kuitenkaan nostanut suurempia aaltoja soutajien kiusaksi. Aurinko paistoi päivällä jopa kuumasti. Panosta oli sekä soutajilla että valmentajilla pelissä paljon heti alkueristä lähtien, sillä näiden kilpailujen perusteella tehtiin maajoukkuevalintojen suuret linjat. Kisat vedettiin tiiviinä kahden päivän pakettina. Oli äärimmäisen tärkeää päästä jatkoon heti ensimmäisestä alkuerästä jotta voi palautella illan ja olla tuoreena lauantai-aamun välierässä. A-Finaaliin kukaan ei päässyt tuoreena, sillä se soudettiin vain 3h välierien jälkeen. Oli helppo huomata että välierässä tiukille joutuneet olivat finaalissa vaikeuksissa.
Alkuerissä koin pari pettymystä; Milan Dolecek joutui jättämään leikin kesken lievän flunssan takia, ja Petr Melichar ei saanut konettaan käyntiin ja joutui keräilyeriin. David Jirka, Tomas Karas, Petr Buzrla ja Petr Vitasek hoitivat osuutensa vetäen itsensä suoraan lauantai-aamun välieriin. Helppoa se ei ollut sillä U23 ryhmä oli viimeistellyt kisaa varten huolella siinä missä me teimme kaksi kilpailuvauhtista harjoitusta.
Melicharin suoritus keräilyissä oli todellinen pettymys. Mies jäi kauaksi tasostaan ja löysi itsensä C-finaalin lähtölistalta. Mies joka on treeneissä piessyt Petr Buzrlaa kevään aikana urakalla.
Välierät olivat paitsi jännittävät, myös muutama yllätys niihin mahtui. Ondrej Synek on yksikössä muita luokkaa parempi ja se näkyi kaikissa hänen vedoissaan, vaikeuksitta jatkoon joka kerta, myös 1. välierässä. David Jirka veti erässä kolmanneksi säästellen voimiaan finaalin, kakkoseksi veti nuorten ryhmän Petr Ourednicek, jota pidettiin U23 ryhmän heikoimpana ennen regattaa. Lähdössä neljänneksi jäi Jakub Houska jota ennakkoon pidettin U23 ryhmän parhaana.
Toinen välierä tarjosi jännitysnäytelmän. Ryhmästäni siinä vetivät Tomas Karas, Petr Buzrla ja Petr Vitasek, kovimpana kantona heidän kaskessaan oli U23 ryhmän Jiri Zejda. Karas hallitsi kisaa alusta loppuun mutta ei päässyt helpolla. Buzrla oli koko matkan puolen veneenmitan sisällä Karaksen perässä. Kolmannesta sijasta käytiin ankara taistelu Vitasekin ja Zejdan kesken. 300m ennen maalia Vitasek oli veneenmitan perässä, mutta veti itsensä väkisin finaaliin, Zejdan muuri murtui 50 m ennen maalia ja eroa paperille kertyi reilut 3 sekuntia. Semit menivät sijoituksellisesti hyvin, kaikki 4 mukana ollutta finaaliin. Sen verran jännää oli että ääni muuttui käheäksi.
Finaalissa Ondrej Synek oli omaa luokaansa. Hän voitti vastatuuleen käydyn kisan n. 15 sekunnin erolla ennen David Jirkaa, kolmanneksi veti vasta 19 vuotta tänä vuonna täyttävä Petr Buzrla, suoritus jota osattiin rannalla arvostaa, neljänneksi Tomas Karas, viidenneksi paras U23 ryhmäläinen Petr Ourednicek. Petr Vitasek oli sen verran puhki välierätaistelustaan Zejdan kanssa että ei pystynyt haastamaan Ourednicekia. Tulokset olivat odotettuja oman ryhmäni osalta odotettuja, mutta Ourednicek oli positiivinen yllätys. Zejda voitti B-finaalin.
Perämiehettömässä kaksikossa voiton veti vanha tuttu Vaclav Chalupa yhdessä parinsa Jakub Mackovickan kanssa. Kakkoseksi ja kolmoseksi veti Tsekin Pekingissä 5. sijoittunut nelonen joka oli tässä kilpailussa siis kahtena kaksikkona.
Omaa ryhmääni hieman arvelutti ennen kilpaiuja se että kovaa oli vedetty paljon vähemmän kuin ennen aiempia vastaavia kisoja. Kilpailukausi jatkuu parin viiko päästä Essenissä joukkueella Karas, Vitasek, Buzrla, Jirka, jos sinne on tulossa muita pariaironelosia, muuten käännämme katseen Banyolakseen. Buzrlaa en tosin saa Espanjaan mukaan yliopiston pääskokeiden takia, mutta nyt kalkkiviivoilla sairastunut Milan Dolecek saa tilaisuuden kisata Banyolaksessa. Buzrla ei ole aiemmin soutanut joukkueessa joten nyt on sitten reilu viikko aikaa sovittaa hänet veneeseen.
Yksiköitä ja perämiehettömiä kaksikoita B-junioreista aikuisiin. Tunnelma viereisellä pyörätiellä kuin MM-kisoista, tsekki oli tosin (lähes) ainut kannustuskieli. Lähdöt vedettiin 10 minuutin välein ja niitä riitti aamusta iltaan molemmille päiville.
Keli suosi sillä aamulla sää oli lähes tyyni ja päiväksi nousi vastatuuli, joka ei kuitenkaan nostanut suurempia aaltoja soutajien kiusaksi. Aurinko paistoi päivällä jopa kuumasti. Panosta oli sekä soutajilla että valmentajilla pelissä paljon heti alkueristä lähtien, sillä näiden kilpailujen perusteella tehtiin maajoukkuevalintojen suuret linjat. Kisat vedettiin tiiviinä kahden päivän pakettina. Oli äärimmäisen tärkeää päästä jatkoon heti ensimmäisestä alkuerästä jotta voi palautella illan ja olla tuoreena lauantai-aamun välierässä. A-Finaaliin kukaan ei päässyt tuoreena, sillä se soudettiin vain 3h välierien jälkeen. Oli helppo huomata että välierässä tiukille joutuneet olivat finaalissa vaikeuksissa.
Alkuerissä koin pari pettymystä; Milan Dolecek joutui jättämään leikin kesken lievän flunssan takia, ja Petr Melichar ei saanut konettaan käyntiin ja joutui keräilyeriin. David Jirka, Tomas Karas, Petr Buzrla ja Petr Vitasek hoitivat osuutensa vetäen itsensä suoraan lauantai-aamun välieriin. Helppoa se ei ollut sillä U23 ryhmä oli viimeistellyt kisaa varten huolella siinä missä me teimme kaksi kilpailuvauhtista harjoitusta.
Melicharin suoritus keräilyissä oli todellinen pettymys. Mies jäi kauaksi tasostaan ja löysi itsensä C-finaalin lähtölistalta. Mies joka on treeneissä piessyt Petr Buzrlaa kevään aikana urakalla.
Välierät olivat paitsi jännittävät, myös muutama yllätys niihin mahtui. Ondrej Synek on yksikössä muita luokkaa parempi ja se näkyi kaikissa hänen vedoissaan, vaikeuksitta jatkoon joka kerta, myös 1. välierässä. David Jirka veti erässä kolmanneksi säästellen voimiaan finaalin, kakkoseksi veti nuorten ryhmän Petr Ourednicek, jota pidettiin U23 ryhmän heikoimpana ennen regattaa. Lähdössä neljänneksi jäi Jakub Houska jota ennakkoon pidettin U23 ryhmän parhaana.
Toinen välierä tarjosi jännitysnäytelmän. Ryhmästäni siinä vetivät Tomas Karas, Petr Buzrla ja Petr Vitasek, kovimpana kantona heidän kaskessaan oli U23 ryhmän Jiri Zejda. Karas hallitsi kisaa alusta loppuun mutta ei päässyt helpolla. Buzrla oli koko matkan puolen veneenmitan sisällä Karaksen perässä. Kolmannesta sijasta käytiin ankara taistelu Vitasekin ja Zejdan kesken. 300m ennen maalia Vitasek oli veneenmitan perässä, mutta veti itsensä väkisin finaaliin, Zejdan muuri murtui 50 m ennen maalia ja eroa paperille kertyi reilut 3 sekuntia. Semit menivät sijoituksellisesti hyvin, kaikki 4 mukana ollutta finaaliin. Sen verran jännää oli että ääni muuttui käheäksi.
Finaalissa Ondrej Synek oli omaa luokaansa. Hän voitti vastatuuleen käydyn kisan n. 15 sekunnin erolla ennen David Jirkaa, kolmanneksi veti vasta 19 vuotta tänä vuonna täyttävä Petr Buzrla, suoritus jota osattiin rannalla arvostaa, neljänneksi Tomas Karas, viidenneksi paras U23 ryhmäläinen Petr Ourednicek. Petr Vitasek oli sen verran puhki välierätaistelustaan Zejdan kanssa että ei pystynyt haastamaan Ourednicekia. Tulokset olivat odotettuja oman ryhmäni osalta odotettuja, mutta Ourednicek oli positiivinen yllätys. Zejda voitti B-finaalin.
Perämiehettömässä kaksikossa voiton veti vanha tuttu Vaclav Chalupa yhdessä parinsa Jakub Mackovickan kanssa. Kakkoseksi ja kolmoseksi veti Tsekin Pekingissä 5. sijoittunut nelonen joka oli tässä kilpailussa siis kahtena kaksikkona.
Omaa ryhmääni hieman arvelutti ennen kilpaiuja se että kovaa oli vedetty paljon vähemmän kuin ennen aiempia vastaavia kisoja. Kilpailukausi jatkuu parin viiko päästä Essenissä joukkueella Karas, Vitasek, Buzrla, Jirka, jos sinne on tulossa muita pariaironelosia, muuten käännämme katseen Banyolakseen. Buzrlaa en tosin saa Espanjaan mukaan yliopiston pääskokeiden takia, mutta nyt kalkkiviivoilla sairastunut Milan Dolecek saa tilaisuuden kisata Banyolaksessa. Buzrla ei ole aiemmin soutanut joukkueessa joten nyt on sitten reilu viikko aikaa sovittaa hänet veneeseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
