Ilona kuudes ja Matti 12. Loistavia sijoituksia ja hienoja taisteluita. Omassa Finaalissaan Ilona taisteli sijoista 4-5, eikä jäänyt kovin kauas. Hieno onnistuminen myötätuuleen. Ilona on hyvillä mielin ja suuntaa kohti ensi kautta tietoisena siitä että terävin kärki ei ole kovin kaukana. Matti taisteli niin kovaa kuin pystyi, fysiikka ei vielä riittänyt mutta kehitystä viime vuodesta on tullut rutkasti. Reissun suurin anti molemmille on mielestäni itseluottamuksen kasvu. Harjoittelun ja onnistumisten myötä itseluottamus kasvaa samoin kuin luottamus siihen että pystyy vetämään älyttömän kovaa, kilpailemaan sydämensä kyllyydestä. Nämä ovat askelmia kohti huippua jotka kaikkien täytyy joskus ottaa. Suomessa puhutaan usein että lähetetään hakemaan kokemusta. Nämä ovat niitä kokemuksia mitä pitää lähteä hakemaan. Liian huonoista lähtökohdista ei kannata lähteä koska kokemukset jäävät negatiivisiksi. Olen vakuuttunut siitä että tiukka valintalinja edesauttaa positiivisten kokemusten saamisessa. Meillä on täällä Münchenissä intoa täynnä olevia urheilijoita jotka haluavat tulevaisuudelta lisää onnistumisia. Toivon että saamme aikaan positiivisen kierteen joka johtaa menestymisen kulttuurin syntymiseen.
Tähän sakkiin kun lisätään Ullan 7. sija nuorten MM-kilpailuissa on suomalaisella soudulla tähän saakka ollut hyvä kausi. Kausi jatkuu vaikkei enää nuori olekkaan. Huomenna Minnalla ja Sannalla edessä kova kisa. Onneksi ei vielä ainakaan jännitä niin kovin kuin ennen edellistä. Olympiapaikkojen metsästys tekee kilpailusta todella kovaa sekä fyysisesti että psyykkisestikin. Huominen on kuitenkin kilpailu johon voi lähteä vain kilpailemaan sijoituksista, vailla pakkoa sijoittua mihinkään. Mielestäni se on hyvä lähtökohta. Huomenna nähdään.
Kausi jatkuu huomisesta vielä EM-kilpailuihin Poznaniin muutaman viikon päästä. Siellä kaksikko vetää luokkaa ylempänä eli naisten avoimessa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
"Olen vakuuttunut siitä että tiukka valintalinja edesauttaa positiivisten kokemusten saamisessa." - Amen. (paitsi valmennusvaliokunnassa)
"Olen vakuuttunut siitä että tiukka valintalinja edesauttaa positiivisten kokemusten saamisessa."
Sitä on jokunen aikaisempikin valmentaja yrittänyt hokea.
Miket molemmat toivat Suomeen toimivia ajatuksia, joista Veikko on omiensa lisäksi osannut jalostaa järjestelmää toimivampaan suuntaan.
Veikko ei ole tosin ainut, joka tuota työtä on tehnyt, näkyvin kylläkin. Seuroissa on eri tasoilla toimivia tekijöitä, joiden panos on omalla tavallaan tarpeellinen. Suurin osa tekee varmasti tuota työtä täysin pyyteettömästi, oman siviilityönsä ja perheensäkin ohessa. Olisi hyödyllistä niin kaksikkoprojektille kuin tuleville soutajapolvillekin, jos kaikki tekijät saisivat itsensä verkostoiduttua jollakin tapaa.
Seurarajat häviävät sillä hetkellä, kun maajoukkue lähtee kansainvälisiin kisoihin. Silloin matkassa pitäisi olla yksi joukkue, jonka nimi on Suomi. Tämän vuoden MM-menestys osoittaa, että matkassa on yksi joukkue.
Suomalaisen soudun historiaan on kuulunut ties kuinka kauan seurakateutta ja menestyskateutta. Pertti on saanut tuntea sen nahoissaan, samoin Tumppi ja minä. Varmaan moni muukin soutaja.
Ehkä olisi aika luopua molemmista kateuden lajeista ja suunnata kaikkien voimavarat siihen, että Suomesta tulisi tasaisesti A-finaalissa asustava soutumaa. Kaksikkoprojekti on tällä hetkellä kirkkain tähti, mutta elämän normaali jatkumo tekee sen, että heidän jälkeensä tulee seuraavia. Matti ja Ulla nikkaroivat jo omia saappaitaan, Karppisen serkukset hakevat jo saappaiden tekotarpeita. Se, jatkuuko menestys rinkelikisojen jälkeenkin, vaatii osaamisen, lahjakkuden hyödyntämisen ja olosuhteiden lisäksi myös avoimuutta ja rehellistä uskallusta katsoa peiliin, ihan jokaiselta. Kansainvälisten valmentaja-/soutajakeskustelujen avoimuuden voisi juurruttaa suomalaiseenkin keskustelukulttuurin, kyräilyn sijasta.
Jos ja kun kaksikon menestystarina jatkuu vielä ainakin reilun vuoden, kiinnostus lajia kohtaan on varmasti nousukurssissa ja junnujenkin houkuttelu tulee helpommaksi. Tuo houkuttelu vaatii sitä pyyteetöntä siviilielämän ohessa tehtävää työtä. Massasta on helpompi löytää myös lahjakkuuksia, joista tulee SE joukkue Suomi, joka edustaa jokaista suomalaista seuraa, vaikkei juuri sillä kertaa matkalla olisikaan yhtään seuran jäsenmaksun maksavaa.
Hyvä Ilona! Yli kymmenen vuoden tunnollinen työnteko toi oikeutettu tulosta!
"It's Finland still in lead... I can't say who's first, who's second.."
Huh! Olipa tiukka kisa, syke kotikuuntelussa 200, Veikolla varmaa polkupyörän selässä 300. Duppelissa ei varmaan ollut suurtakaan hätää :)
Ensimmäinen vai toinen?
No nyt tuli tulos... ONNEA! Hopea ei ole häpeä ja siitä on hyvä jatkaa kohti rinkelikasoja!
Hieno suoritus! Sanna nousi nyt Minna jälkeen kolmanneksi suomalaissoutajaksi, jolla on MM-tasolta enemmän kuin yksi mitali.
0.23 sekuntia, nopean laskutoimituksen perusteella se tekee tuossa vauhdissa 1.07 metriä...
Kokonaisuutena joukkue toi Münchenistä kaikkien aikojen suomalaissaaliin!
Lähetä kommentti