torstai 1. joulukuuta 2011

Treeniä....


Taitaa olla ensimmäinen kerta kun olen avovesileirillä jo ennen joulua. Belgiassa pääsi hyvin treenaamaan syksyn ja nyt ollaan sitten Portugalissa, Avizaqua nimisessä harjoituskeskuksessa. Vesialue on laaja, ja uskon että olosuhteet säilyvät hyvinä huolimatta siitä että Saksan maajoukkue saapuu tänne huomenna, veneet juuri äsken. Padotussa tekoaltaassa on 3 haaraa jotka jokainen on niin pitkä että vähintään 40 minuuttia voi vetää suuntaansa. Vesille on rakenneltu myös 2000m rata, jossa voi tarkistella vauhtia sitten kun sen aika on. SpeedCoach kertoo vauhdin tosin joka treenissä tarkkaan joten emme juurikaan tässä vaiheessa rataa tarvitse. Lassi K från Sverige saapuu treenikaveriksi lähipäivinä ja sitten täytyy katsoa osaammeko sovitella harjotusohjelmia yhteen yhteisharjoittelua varten. Tim on tutustunut täällä numeroa pienempään Filippiin, eli F22:n. (Viime kesän F14 on 8,3m pitkä siinä missä tämä F22 on 8,00m.) Vene tuntuu hyvältä, ainut miettimisen paikka on sen kanssa Etonin kovin todennäköiset kovat tuuliolosuhteet. Loppuvedossa keula käy aika matalalla ja saattaa aallokossa sukeltaa.... Normaalioloissa ongelmaa ei olisi, mutta Etonin tuntien asia täytyy ottaa huomioon.

Tim oli tänne tullessa toipumassa flunssasta, joten nyt on otettu aika iisisti. Eilen oli ensimmäinen vähän suuremmalla intensiteetillä vedetty treeni, joka meni ihan ok, eikä tautikaan iskenyt takaisin joten eiköhän tästä päästä vetämään ihan normitreeniä. Teknisenä tavoitteena on saada vedestä suoremmin kiinni, ilman valusaumaa ja pitää penkin liike tasaisena alkuvetoon mennessä, samalla käsiä vähän ylös vieden jotta vedestä kiinniotto tapahtuisi suoraviivaisesti ja tehokkaasti. Fyysinen tavoite on aerobisen kapasiteetin kehittäminen ja anaerobisen kapasiteetin ylläpitäminen. Palauttavat lenkit olemme normaaliolosuhteissa tehneet pyöräillen, mutta täällä meillä ei ole pyöriä mukana, joten teemme ne vesillä erittäin kevyillä välityksillä. Otin Imatralta sitä varten airotkin mukaan, C2 SMvtex Low-i 284/88,5. Eilen kokeiltiin ensimmäistä kertaa moisia säätöjä, eikä se hullummin mennyt, vaikka ei kauhean suurta suosiota Timiltä saanutkaan. Tavoitteena tossa kohden on että palauttavassakin harjoittelussa olisi korkeampi tahti, jaloille nopeampi liike ja lavalla pitäisi tehdä töitä jotta ote veteen löytyy. Palauttava lenkki tahdilla 22! Tähän mennessä olosuhteet ovat olleet erinomaiset kuten kuvasta voi jokainen soudusta jotain ymmärtävä päätellä!



Talven ohjelma on fyysiseltä sisällöltään suhteellisen normaali; 44 viikon aikana ennen Lontoon kinkereitä tunteja tulee n. 700. En usko mihinkään jättiharppauksiin treenimäärissä, tehoissa tai suorituskyvyssäkään. Vuodessa voi säätää hieman ja vähän kiristää tehoruuvia, mutta jos koittaa liian aggressiivisesti ottaa suuren askelen eteenpäin johtaa se yleensä ongelmiin. Tähtäämme pienen kehityksen saavuttamiseen ja kunnon ajoittamiseen oikein, niillä eväillä tulos on sitten se mikä se on. Keväällä on syytä herkistyä vetämään paikasta Luzernissa toukokuun lopulla ja sitten uudestaan Lontoossa. Yhtälö on sinänsä hankala, Karsinnoista on Lontooseen 10 viikkoa, eli samalla kunnolla ei kannata yrittää, vaan pienempi herkistely Luzerniin, sitten ikään kuin paluu sorvin ääreen perusharjoitteluun hetkeksi ja siitä sitten uuteen nousuun Lontooseen, tilanne on aika uusi, sillä normaalisti karsinnoista kisoihin on muutama viikko vähemmän aikaa.

Ei kommentteja: