Indoor Tryathlon pitää sisällään 3 lajia; 5km soudun, 10km pyöräilyn ja 2km hiihdon, aiemmissa blogeissa olen kirjoittanut lajista Autotallitriathlonina. Soutu ja hiihto sujuvat Concept 2 laitteilla ja pyöräily Wattbikella. Lajissa monitoreihin asetetaan ensimmäisen lajin matka, ja sen jälkeen mitataan vain suoraa aikaa, tuloksen lajissa voi siis tehdä vaikka yksin omassa autotallissaan.
Vuoksen soutajien "Endurance Fanatics" salille kokoontui viiden miehen joukko viettämään vuoden viimeistä aamupäivää, sekoitus menneisyyttä ja tulevaisuutta, kaikki vuoden viimeisen päivän kunnossa. Samuli Cederström on Vuoksen Soutajien juniori, mm. viime vuoden Suomen Mestari vesiltä. Kenneth Eklund, entinen maajoukkuesoutaja, jonka uralta löytyy myös PM-voitto perämiehettömässä kaksikossa, Jari Hirn, Jukka Hasu ja allekirjoittanut.
Kilpailumatkat olivat soutu 5km, pyöräily 10km ja hiihto 2km. Hasu, Eklund ja Hirn soutivat ensin, siirtyivät siitä pyörälle ja hiihtivät viimeiseksi. Sinisalo ja Cederström puolestaan hiihtivät ensin ja jatkoivat pyörän kautta soutuun. Tämä siksi että pystyimme kaikki vetämään kisan samaan aikaan, koska hiihtolaitteita on salilla vain 4.
Tulokset;
1. Veikko Sinisalo 8:42 23:22 43:11 (Hiihto - Pyörä - Soutu)
2. Samuli Cederström 8:06 23:50 44:07 (Hiihto - Pyörä - Soutu)
3. Jukka Hasu 18:57 35:22 44:10 (Soutu - Pyörä - Hiihto)
4. Jari Hirn 19:22 36:48 44:48 (Soutu - Pyörä - Hiihto)
5. Kenneth Eklund 19:07 36:13 45:55 (Soutu - Pyörä - Hiihto)
Omat tunnelmat olivat etenkin pyöräilyn kannalta positiiviset. Hitaan hiihto-osuuden jälkeen pyörä kulki hyvin. Soutu olikin kohtuullisen raskas. Olen joskus vetänyt soudun ensimmäisenä osuutena aikaan 19:03,7, nyt siihen kului viimeisenä leginä 19:37. Pyöräilyn Watit olivat 275, joka ei lipeä ennätyksestäkään kovin paljoa, joten se kulki todella hyvin. Odotin että Samuli menee menojaan pyöräosuudella, mutta juniori kärsi nenäverenvuodosta eikä oikein päässyt lentoon. Olin soutanut 100m kun Samppa pääsi viereiseen laitteeseen vetämään 5km osuuttaan ja ajattelin että tulee kova taistelu, koska uskoin Sampan olevan vahvempi soudussa, mutta Samppa jäi tasaisesti.... Epoc lopussa reilusti yli kahden sadan ja syke 190. Pari vuotta sitten maaliskuussa parametrit olivat hiukan paremmat; 5km soutu sujui aikaan 19:03,7, 10km pyörä 14:43 ja 2km hiihto 8:57. Kokonaisaika pari vuotta sitten siis 42:59,07. Vanhuus ei tule yksin...
Kisa oli hyvä tapa vetää tiukempi kestävyysharjoitus vuoden loppuun...ensi vuonna uudelleen. Valmistautuminen alkaa maanantaina!
Huippusoutajan vauhti olisi n. Soutu 16:30 + Pyörä 13:20 + Hiihto 7:20 ja siihen 20 sekuntia vaihtoaikaa tekisi 37:30. Eli raskaan sarjan tosi urheilija ehtisi nauttia kahvit ennen kuin meidän porukka ehti maaliin.
lauantai 31. joulukuuta 2011
keskiviikko 14. joulukuuta 2011
Tiivistettyjä leiriajatuksia
Leirillä on aikaa vähän ajatellakin. Joskus se on tietysti hyvä, näinä eurokriisin kurjistamina aikoina joskus vähän tuskallistakin...
Ensimmäinen ajatus koskee eurokriisiä. Viisaat esittävät pateviä ratkaisuja, mutta mikä on pätevää tilanteessa jossa kukaan ei oikeasti tiedä mitä puhuu. Mikä on Suomen etu ja miten se saavutetaan? Hallittavien asioiden ja muuttujien määrä on liian suuri jotta vastausta voi edes olla. Tiedämme että velkaa ei voi olla liikaa, mutta tiedämme myös että kulutuksen loppuminen lisää velan tarvetta josta seuraa lisää kurjistumista. Miten pysäyttää kierre johon Suomi muiden muassa on joutunut? Konkurssiaalto saattaa pyyhkäistä mennessään terveelle pohjallekin rakennettuja yrityksiä, seurauksena työttömyyttä ja kurjistumista. On nähtävissä että yhteisenä "potilaana" pidetty Kreikka ei kansana halua parantua. Poliitikot antavat lupauksia kansan lakkoillessa säästöjä vastaan. Yhtälö on mahdoton. Suuri kysymys on; Miten saada kansa sitoutumaan oman maansa nostamiseen pois talouskurimuksesta, sama pätee koko eurooppaan. Poliitikot yrittävät löytää keinot ratkaisuihin mutta kansat ovat liian eripuraisia ottaakseen keinot käyttöönsä. Agitaattorit kylvävät eripuraa tavoitellen itselleen joko asemaa tai taloudellista hyvää. Ei hyvä.
Suomen työmarkkinaneuvonpidossa oli samanlaisia piirteitä. Halutaan lisää palkkaa silläkin uhalla että yrityksillä ei ole varaa siihen. Niinhän se on että liittojen pomot vastaavat jäsenistölleen, mutta ketään ei taida kiinnostaa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi noin kokonaisuutena. Lakkoilu olisi syytä unohtaa ja nauttia kohtuullisuudesta vaurastumisen sijaan.
Ihmisten onnellisuus ei kuitenkaan ole talouteen sidottu, vaan myös toimintaan. Urheilu voi tarjota mielekästä tekemistä ihmisille jotka ovat tekemistä vailla, entä jos saisimme ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen, motivoitumaan liikkumaan enemmän ja liikuttamaan muita.
Yhteiskunnan rahojen vähetessä vähät rahat pitäisi osata kohdistaa oikein. Medikalisaation kitkeminen, liikuntareseptien lisääminen, urheilun käyttäminen yhteistyössä terveydenhuollon kanssa voisivat parantaa hyvinvointia ja säästää terveydenhollon kustannuksia todella paljon. Rahaa jäisi enemmän työllisyyden hoitoon, veroprosentin kohtuullisena pitämiseen puhumattakaan koulutuksen ja infrastruktuurin kustantamisesta.
Saattaa kuullostaa naurettavalta, mutta uskon että Suomi tarvitsee talvisodan henkeä jossa ei ajatella mitä Suomi voi antaa minulle, vaan mitä voin itse tehdä maani eteen.
Taloudellinen katastrofi on myös mahdollisuus. Monet ihmiset nauttivat haasteista elämän saadessa uusia merkityksiä. Näennäisen hyvinvoinnin laskiessa esim. bruttokansantuotteen muodossa ei ole lainkaan sanottua että ihmisten onnellisuus laskisi, voi hyvin käydä päinvastoin. Jos vain osaisimme edelleen puhaltaa yhteen hiileen...
Tietysti täällä on tullut mietittyä biitsihallikuvioitakin. Edelleen hanke on tapetilla, ja päässä surraa ajatuksia siitä miten vaadittavan rahoituksen saisi toteutumaan. Nämä ajat eivät ainakaan helpota tehtävää. Rakentamisen hinta tosin saattaa laskea markkinoiden hiljentyessä, mutta itse rahoituksen saaminen on kiven alla. Yritetään kaikesta huolimatta.
Vuosi 2012 tulee olemaan monella tapaa mielenkiintoinen;
- Näemme alkutahdit siitä mihin Euro menee
- Olympialaiset pidetään Lontoossa, suomalaismenestys uhkaa jäädä kovin vaatimattomaksi, mutta ehkä se on sitten se pohja jolta ponnistetaan
- Suomi saa 12 vuoden jälkeen uuden presidentin
- Melonta- ja Soutuliitto aloittaa toimintansa jalkapallovalmentaja toiminnanjohtajanaan
- Oma kansainvälinen valmentajaura jää hyllylle syyskuussa 2012, ellei sitä ennen tule kenkää ;)
- HuMu työryhmä jatkaa Suomalaisen urheilun uudistamista haastavana taloudellisena aikana
- Näemme saammeko todellista kantopintaa Biitishallin rakentamista varten
Vaihteleva vuosi siis edessä. Toivottavasti Lontoossa ja Luzernissa on tyyntä soutukilpailujen aikaan ja urheilijat terveinä. Toivottavasti myös Biitsihalli saa tuulta purjeisiinsa ja saamme homman toden teolla käyntiin. Olisin myös kovin iloinen jos onnistuisin ensi vuonna saamaan Vuoksesta lohen ja vieläpä valmistamaan sen herkulliseksi ateriaksi.
Ensimmäinen ajatus koskee eurokriisiä. Viisaat esittävät pateviä ratkaisuja, mutta mikä on pätevää tilanteessa jossa kukaan ei oikeasti tiedä mitä puhuu. Mikä on Suomen etu ja miten se saavutetaan? Hallittavien asioiden ja muuttujien määrä on liian suuri jotta vastausta voi edes olla. Tiedämme että velkaa ei voi olla liikaa, mutta tiedämme myös että kulutuksen loppuminen lisää velan tarvetta josta seuraa lisää kurjistumista. Miten pysäyttää kierre johon Suomi muiden muassa on joutunut? Konkurssiaalto saattaa pyyhkäistä mennessään terveelle pohjallekin rakennettuja yrityksiä, seurauksena työttömyyttä ja kurjistumista. On nähtävissä että yhteisenä "potilaana" pidetty Kreikka ei kansana halua parantua. Poliitikot antavat lupauksia kansan lakkoillessa säästöjä vastaan. Yhtälö on mahdoton. Suuri kysymys on; Miten saada kansa sitoutumaan oman maansa nostamiseen pois talouskurimuksesta, sama pätee koko eurooppaan. Poliitikot yrittävät löytää keinot ratkaisuihin mutta kansat ovat liian eripuraisia ottaakseen keinot käyttöönsä. Agitaattorit kylvävät eripuraa tavoitellen itselleen joko asemaa tai taloudellista hyvää. Ei hyvä.
Suomen työmarkkinaneuvonpidossa oli samanlaisia piirteitä. Halutaan lisää palkkaa silläkin uhalla että yrityksillä ei ole varaa siihen. Niinhän se on että liittojen pomot vastaavat jäsenistölleen, mutta ketään ei taida kiinnostaa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi noin kokonaisuutena. Lakkoilu olisi syytä unohtaa ja nauttia kohtuullisuudesta vaurastumisen sijaan.
Ihmisten onnellisuus ei kuitenkaan ole talouteen sidottu, vaan myös toimintaan. Urheilu voi tarjota mielekästä tekemistä ihmisille jotka ovat tekemistä vailla, entä jos saisimme ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen, motivoitumaan liikkumaan enemmän ja liikuttamaan muita.
Yhteiskunnan rahojen vähetessä vähät rahat pitäisi osata kohdistaa oikein. Medikalisaation kitkeminen, liikuntareseptien lisääminen, urheilun käyttäminen yhteistyössä terveydenhuollon kanssa voisivat parantaa hyvinvointia ja säästää terveydenhollon kustannuksia todella paljon. Rahaa jäisi enemmän työllisyyden hoitoon, veroprosentin kohtuullisena pitämiseen puhumattakaan koulutuksen ja infrastruktuurin kustantamisesta.
Saattaa kuullostaa naurettavalta, mutta uskon että Suomi tarvitsee talvisodan henkeä jossa ei ajatella mitä Suomi voi antaa minulle, vaan mitä voin itse tehdä maani eteen.
Taloudellinen katastrofi on myös mahdollisuus. Monet ihmiset nauttivat haasteista elämän saadessa uusia merkityksiä. Näennäisen hyvinvoinnin laskiessa esim. bruttokansantuotteen muodossa ei ole lainkaan sanottua että ihmisten onnellisuus laskisi, voi hyvin käydä päinvastoin. Jos vain osaisimme edelleen puhaltaa yhteen hiileen...
Tietysti täällä on tullut mietittyä biitsihallikuvioitakin. Edelleen hanke on tapetilla, ja päässä surraa ajatuksia siitä miten vaadittavan rahoituksen saisi toteutumaan. Nämä ajat eivät ainakaan helpota tehtävää. Rakentamisen hinta tosin saattaa laskea markkinoiden hiljentyessä, mutta itse rahoituksen saaminen on kiven alla. Yritetään kaikesta huolimatta.
Vuosi 2012 tulee olemaan monella tapaa mielenkiintoinen;
- Näemme alkutahdit siitä mihin Euro menee
- Olympialaiset pidetään Lontoossa, suomalaismenestys uhkaa jäädä kovin vaatimattomaksi, mutta ehkä se on sitten se pohja jolta ponnistetaan
- Suomi saa 12 vuoden jälkeen uuden presidentin
- Melonta- ja Soutuliitto aloittaa toimintansa jalkapallovalmentaja toiminnanjohtajanaan
- Oma kansainvälinen valmentajaura jää hyllylle syyskuussa 2012, ellei sitä ennen tule kenkää ;)
- HuMu työryhmä jatkaa Suomalaisen urheilun uudistamista haastavana taloudellisena aikana
- Näemme saammeko todellista kantopintaa Biitishallin rakentamista varten
Vaihteleva vuosi siis edessä. Toivottavasti Lontoossa ja Luzernissa on tyyntä soutukilpailujen aikaan ja urheilijat terveinä. Toivottavasti myös Biitsihalli saa tuulta purjeisiinsa ja saamme homman toden teolla käyntiin. Olisin myös kovin iloinen jos onnistuisin ensi vuonna saamaan Vuoksesta lohen ja vieläpä valmistamaan sen herkulliseksi ateriaksi.
torstai 1. joulukuuta 2011
Treeniä....
Taitaa olla ensimmäinen kerta kun olen avovesileirillä jo ennen joulua. Belgiassa pääsi hyvin treenaamaan syksyn ja nyt ollaan sitten Portugalissa, Avizaqua nimisessä harjoituskeskuksessa. Vesialue on laaja, ja uskon että olosuhteet säilyvät hyvinä huolimatta siitä että Saksan maajoukkue saapuu tänne huomenna, veneet juuri äsken. Padotussa tekoaltaassa on 3 haaraa jotka jokainen on niin pitkä että vähintään 40 minuuttia voi vetää suuntaansa. Vesille on rakenneltu myös 2000m rata, jossa voi tarkistella vauhtia sitten kun sen aika on. SpeedCoach kertoo vauhdin tosin joka treenissä tarkkaan joten emme juurikaan tässä vaiheessa rataa tarvitse. Lassi K från Sverige saapuu treenikaveriksi lähipäivinä ja sitten täytyy katsoa osaammeko sovitella harjotusohjelmia yhteen yhteisharjoittelua varten. Tim on tutustunut täällä numeroa pienempään Filippiin, eli F22:n. (Viime kesän F14 on 8,3m pitkä siinä missä tämä F22 on 8,00m.) Vene tuntuu hyvältä, ainut miettimisen paikka on sen kanssa Etonin kovin todennäköiset kovat tuuliolosuhteet. Loppuvedossa keula käy aika matalalla ja saattaa aallokossa sukeltaa.... Normaalioloissa ongelmaa ei olisi, mutta Etonin tuntien asia täytyy ottaa huomioon.
Tim oli tänne tullessa toipumassa flunssasta, joten nyt on otettu aika iisisti. Eilen oli ensimmäinen vähän suuremmalla intensiteetillä vedetty treeni, joka meni ihan ok, eikä tautikaan iskenyt takaisin joten eiköhän tästä päästä vetämään ihan normitreeniä. Teknisenä tavoitteena on saada vedestä suoremmin kiinni, ilman valusaumaa ja pitää penkin liike tasaisena alkuvetoon mennessä, samalla käsiä vähän ylös vieden jotta vedestä kiinniotto tapahtuisi suoraviivaisesti ja tehokkaasti. Fyysinen tavoite on aerobisen kapasiteetin kehittäminen ja anaerobisen kapasiteetin ylläpitäminen. Palauttavat lenkit olemme normaaliolosuhteissa tehneet pyöräillen, mutta täällä meillä ei ole pyöriä mukana, joten teemme ne vesillä erittäin kevyillä välityksillä. Otin Imatralta sitä varten airotkin mukaan, C2 SMvtex Low-i 284/88,5. Eilen kokeiltiin ensimmäistä kertaa moisia säätöjä, eikä se hullummin mennyt, vaikka ei kauhean suurta suosiota Timiltä saanutkaan. Tavoitteena tossa kohden on että palauttavassakin harjoittelussa olisi korkeampi tahti, jaloille nopeampi liike ja lavalla pitäisi tehdä töitä jotta ote veteen löytyy. Palauttava lenkki tahdilla 22! Tähän mennessä olosuhteet ovat olleet erinomaiset kuten kuvasta voi jokainen soudusta jotain ymmärtävä päätellä!
Talven ohjelma on fyysiseltä sisällöltään suhteellisen normaali; 44 viikon aikana ennen Lontoon kinkereitä tunteja tulee n. 700. En usko mihinkään jättiharppauksiin treenimäärissä, tehoissa tai suorituskyvyssäkään. Vuodessa voi säätää hieman ja vähän kiristää tehoruuvia, mutta jos koittaa liian aggressiivisesti ottaa suuren askelen eteenpäin johtaa se yleensä ongelmiin. Tähtäämme pienen kehityksen saavuttamiseen ja kunnon ajoittamiseen oikein, niillä eväillä tulos on sitten se mikä se on. Keväällä on syytä herkistyä vetämään paikasta Luzernissa toukokuun lopulla ja sitten uudestaan Lontoossa. Yhtälö on sinänsä hankala, Karsinnoista on Lontooseen 10 viikkoa, eli samalla kunnolla ei kannata yrittää, vaan pienempi herkistely Luzerniin, sitten ikään kuin paluu sorvin ääreen perusharjoitteluun hetkeksi ja siitä sitten uuteen nousuun Lontooseen, tilanne on aika uusi, sillä normaalisti karsinnoista kisoihin on muutama viikko vähemmän aikaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
