Big in Japan

Vanha biisi alkaa tuntua todelta sekä kadulla kävellessä että rantaan mennessä. Kadulla kevyen luokan soutajatkin ovat isoja, ja rannassa on joka päivä useampiakin kuvausryhmiä paikalla ottamassa kuvaa ja haastattelemassa. Urheilijoita fanitetaan täällä kyllä aivan surutta ja TV-aikaakin tulee käsittämättömän paljon jos kuvauksen määrästä voi mitään päätellä. Maassa on 120 miljoonaa ihmistä ja TV-kanaviakin melkoinen määrä joten ehkä ulkomaan elävät kiinnostavat.

Paikallinen Sakaide Rowing club koostuu lukioikäisistä soutajista joilla on valtavasti intoa lajiin. Heillä on myös ollut jonkin verran intoa suomen kielen opiskeluun sillä porukan manageri Moe piti meille puheen saapuessamme rantaan. Puhe tuli selvällä suomen kielellä. Ranta on koristeltu tervetulotoivotuksin ja ranta kallioon oli maalattu "Welcome Finland Olympic Team" yli metrin korkuisilla kirjaimilla. Moinen ystävällisyys hymyilyttää jäyhää suomalaista, mutta ei auta kuin olla kohtelias ja ottaa vastaan se vieraanvaraisuus jota isäntämme meille suovat. Parhaat junnutytöt vetävät 2000m C2 ergolla 7:30 tietämille joten kyllä sitä tasoakin jonkin verran löytyy.

Sopeutuminen kuumaan ja kosteaan käy päinsä mainiosti. Ulkona on reilut 30 astetta lämmintä ja hiki valuu pelkästään olemalla. Sitä me juuri haluamme...vaikka se ei kovin mukavaa aina olekaan. Ulkoilmaurheiliojiden täytyy sopeutua vallitseviin olosuhteisiin. Vietämme täällä Marugamessa vielä viikon jonka jälkeen suuntaamme kohti Pekingiä.

Airojen jäljet Vuoksella

Kaksikkoprojekti veti viimeisen harjoituksensa Vuoksella tänä aamuna. Auriko paistoi ja olosuhteet suosivat muutoinkin. Täsmennetään vielä se, että harjoitus oli tämän olympiadin viimeinen. Tulevaisuus on avoin.

Matka on siltä osin lopussa, mutta pieni osa pitkästä matkasta on vielä jäljellä. Joka tapauksessa projekti on osoittanut että suomalaisella soututaidolla päästään maailman huipulle, yhä edelleen. Vuoden 2003 jälkeen projekti on saavuttanut neljä arvokisamitalia ja kaksi finaalipaikkaa arvokisoissa siihen päälle. Kun lähdimme projektiin oli tavoitteena nähdä voiko suomesta käsin kilpailla maailman huippuja vastaan. Olemme saaneet vastauksen tuohon kysymykseen.
Voimme lähteä hyvillä mielin kohti seuraavaa haastetta ilman epätietoisuutta siitä kuulummeko me maailman soutueliittiin vai emme. Tulemme vetämään antaumuksella jokaisen harjoituksen ja kilpailun, ja kilpailujen tauottua pysähdymme ja otamme vastaan sen tunnelman joka meille sitten tarjoillaan.

Imatra, Vuoksen Soutajat ja Ravintola Buttenhof ovat tehneet paljon projektimme viihtymisen eteen. Urheilussa sosiaalinen viitekehys ja kannustus ovat hienoja elementtejä, on upeaa että olemme saaneet nauttia niistä nämä vuodet, suuri kiitos siitä. Yhteisö on takanamme. Toivottavasti voimme tarjota sille yhteisölle jännittäviä elämyksiä median välityksellä.

Eräänä haaveenani on ollut jo pitkään pitkä lounas Buttenhofilla. Ehkä syksyllä on aikaa toteuttaa sekin haave, ystävien seurassa.

Kilpailut lähestyvät

Viime aikoina olen vastannut usien kysymyksiin siitä milloin lähdemme ja miten treenit ovat sujuneet. Ilokseni treenit ovat sujuneet ihan ok. Business as usual. Terveystilanne on hyvä ja lähtö on edessä 27.7. Terveyden eteen on tehty paljon töitä ja se näkyy nyt siinä että homma on toiminut koko kesän ilman notkahduksia. Yhteistyömme Veli-Pekka Valkosen, Vogelin, Juice Plussan ja Finberryxin on kantanut hedelmää. Uskoni ravinnon laadun merkitykseen ihmisen hyvinvoinnille on kasvanut entisestään.

Odotukset ja muuttujat

Pitkä reissu on aina hyppy tuntemattomaan. Olen käynyt Pekingissä ja Marugamessa mutta en kesällä. Pekingin saastuneisuus on tiedossa mutta kuinka paljon saasteesta saadaan pois ilmaa pilaamasta on toinen juttu. Mikä on saasteongelman laajuus soutupaikalla? Millä tavoin turvatoimet vaikuttavat päivittäisiin rutiineihin ja kulkemiseen kisapaikalle ja sieltä pois. Saako kaupasta mitään mikä sopii länsimaiselle vartalolle vai olemmeko naisten osalta kokonaan eväiden varassa? On paljon kysymyksiä joihin täytyy pystyä vastaamaan järkevästi niiden noustessa esiin, se on ehkäpä suurin haasteemme. Valmennukselliset haasteet liittyvät lämpötilan, ilmankosteuden ja aikaeron vaikutuksiin harjoitusrytmiin ja harjoitusten sisältöön. Yritämme yksinkertaistaa asioita mutta kieltämättä muuttujia on valtavan paljon. Gifulta 2005 saimme vähän eväitä siihen millä tavoin kannattaa edetä, mutta ei resepti missään nimessä valmis ole.

Elämme mielenkiintoista ja haasteellista aikaa. On hyvä että olemme saaneet keskittyä harjoitteluun melkoisen rauhassa. Olosuhteet Imatralla ovat olleet kelvolliset. Eivät loistavat mutta eivät huonotkaan askeettisuudestaan huolimatta. Hommat ovat sujuneet levollisessa ilmapiirissä ja uskon että se on hyvä asia. Levollisuus nyt antaa voimaa kestää hektisyys myöhemmin.

On mukava mennä Pekingiin ja nähdä se hektisyys mikä siellä varmasti vallitsee. Yritän katsoa sitä levollisesti myös paikan päällä. Uskon ja toivon että olosuhteet ja ulkoiset tekijät ovat oikeudenmukaisia urheilijoita kohtaan. Tietysti toivon pientä arpaonnea ensimäisiä alkueriä arvottaessa.

17 joukkueen kilpailussa alkueriä tulee olemaan kolme joista jokaisesta 2 joukkuetta jatkaa suoraan semifinaaleihin. Jää 11 joukkuetta joista tehdään 2 keräilyä joista molemmista 3 parasta jatkaa semifinaaleihin. Semifinaalit ovat sitten jo todella kova koitos. Ennakkoon ajatellen finaaliin on 10 vahvaa ehdokasta. Se merkitsee sitä että finaaliin päästäkseen täytyy kilpailla hyvin.