Käärmettä pyssyyn, osa 1, (päivitetty 24.5.)

Miksi?

Oikeastaan kaikkein ensimmäiseksi haluaisin tietää mistä koko hanke on lähtenyt liikkeelle. Onko päättävissä elimissä seminaaribaaritiskillä ajateltu esimerkiksi siihen malliin että kun kerran Melonta ja Soutu menevät kahvipöytäkeskusteluissa sekaisin ja molemmissa liikutaan vesillä ja tarvitaan vajantynkiä rannoilla, niin eihän siihen omia liittoja tarvita. Sama lajiahan se selvästi on.

Samalla analogialla Lentopalloliiton ja jalkapalloliiton voisi myös yhdistää. Molemmissa on kenttä ja pallo ja ne ovat pelejä. Oikeastaan kaiken urheilutoiminnan voisi laittaa yhden liiton alle. Onhan kaikissa vähän samoja aineksia, harjoituksia, kilpailuja ja muuta.

Saisinko vastauksia? Olisin kovin kiitollinen.


Ei liene kenellekkään salaisuus että en ole Kanoottiliiton ja Soutuliiton yhdistymisen kannattaja. Olen yhteistyön kannattaja, mutta en näe että tästä hankkeesta on pitkässä juoksussa mitään hyötyä. Demokratia toimii maailmassa siten, että se jolla on voima ottaa, tekee sen, jossakin kohtuudella, toisaalla kohtuuttomuutta noudattaen. Missään muualla maailmassa ei ole nähtävissä vastaavaa kehitystä, miksi siis Suomessa?

Miksi EI?

1) Intohimo. Olen ollut intohimoinen soutuihminen. En koe olevani intohimoinen vesiurheiluihminen. Urheilumenestyksen saavuttamiseksi tarvitsemme intohimoa, halua mennä läpi harmaan kiven pienestä kivusta, särystä ja rahapulasta huolimatta. Onko yhteiseen liittoon saatavissa inthohimoisia ihmisiä jotka pistävät homman lentoon? Veikkaanpa että siellä ei ole tilaa, koska etuja valvomaan on oltava soutuliiton edustajia ja kanoottiliiton edustajia ja todellisia uudistajia ei mahdukkaan jotta säästötavoitteet toteutuvat.

2) Riitely rahasta, miksi luoda mahdottomia rakenteita tieten tahtoen. Kysymykseni kuuluu millä tavoin yhteiset rahat jaetaan? Viittasin yllä demokratiaan, ja viittaan siihen edelleen. Tässä vaiheessa on helppo lupailla lojaaliutta, mutta tiukka paikka tulee ja sitten ihmisillä on tapana olla lojaaleja omille ryhmittymilleen. Jotkut aloittavat tietysti välistävedon jo paljon aikaisemmin, mutta sellaista ei näissä piireissä tapahtu, eihän. Soutuliitto ja Kanoottiliitto ovat nyt kuluttaneet koko Pekingin jälkeisen ajan tähän yhdistymisprojektiin, keskittyneet siihen sellaisella tarmolla että uusia kehityshankkeita ei ole näkynyt, YT-kumppanimarkkinoilla on hiljaista jne. Kun yhdistyminen tapahtuu, keskitytään taistelemaan osuuksista valtionavusta koska se on varmaa tuloa. YT-kumppanit ovat epävarmoja ja niiden eteen täytyy tehdä töitä, ja ne unohdetaan kuten aina ennenkin!

3) Luvatut rahat. OPM ei ole antanut mitään summaa, jolla yhteinen budjetti kasvaisi verrattuna kahden liiton yhteiseen budjettiin. OPM tavoittelee säästöjä sekin, ja jos alkuvaiheessa käytetäänkin "porkkanarahaa" tulee esiin pitkässä juoksussa OPM:n säästötavoite. Nyt 1+1 saattaa olla 2,1, mutta muutaman vuoden päästä JA SIITÄ ETEENTPÄIN se onkin sitten 1,8 tai alle, kannattaako tämä siis oikeasti pitkässä juoksussa?

4) Yhteisessä budjetti on kohtia jotka mielestäni kaipaavat hieman selvennystä. Mitä tarkoittaa lause: "Osallistujilta perittävät leirimaksut pienenevät koska jatkossa voidaan paremmin koordinoida kulurakennetta ja tätä kautta saada säästöjä." Lauseessa on selkeä viesti; tulevaisuudessa leirimaksut pienenevät....lukija päättelee että hieno juttu. Pysähdytäänpä ajattelemaan; Jos pidetään leiri niin miten kulurakennetta koordinoidaan että käyttäjien maksut pienenevät. Mikä kulurakeene on ja miten sitä koordinoidaan. APUA! Kertokaa viisaammat! Tarkoittaako tämä sitä että kun leiriläisiä on enemmän niin maksut pienenevät, mutta silloinhan ne suurenevat koska muuten budjetti ylittyy.

5) Matkakulujen säästöjä mainostetaan myös; Melojilla on tarve olla enemmän avovesillä kuin soutajilla. Melojille veden tulee olla myös lämpimämpää kuin soutajille, näin olen antanut itselleni kertoa. Kun haetaan säästöjä, mennäänkö siis sinne (kauas) mihin melojilla on tarve mennä vai vähän lähemmäksi mihin soutajat veneineen pääsevät. Kumpi tekee kompromissin? Soutajia voisi lähelle edullisempaan kohteeseen lähettää suuremman joukon samaan hintaan, ja olisi suotavaa että porukkaa leireillä olisi mahdollisimman paljon. Kilpailumatkat ovat eri paikkoihin, kalusto kulkee erilaisilla Trailereilla, tosin kyllä kanootteja voi kiinnittää soutuvenetraileriin...Nykyään lentoja saa halpalentoyhtiöiltä kaikkein edullisimmin. Ryhmäelennuksia myyvät yhtiöt ovat niin kallita että alennuksen jälkeenkin hinnat ovat kovempia kuin halvoilla vempeleille lenneltäessä. Saavutetaanko matkustamisen sektorilla oikeasti siis säästöä?

6) Lajiryhmät. Mikäli hallituksen koko on kutakuinkin entinen, saavutetaan säästöjä koska liikuteltavien ihmisten määrä vähenee. Työn määrä eri lajiryhmissä ei kuitenkaan vähene, mikäli halutaan että ne säilyvät. Lajiryhmien nokkahenkilöiden tulisi olla hallituksessa, koska heidän tulee sekä kehittää, raportioda, että päättää seuraavista askelista yhdessä valiokuntansa kanssa. Mitä lajiryhmiä jätetään hallituksen ulkopuolelle. Mikäli ei mitään, ollaan tilanteessa jossa uusi hallitus on Kanoottiliiton hallitus + Soutuliiton hallitus ja säästöjä ei synny. Liittokokokouksen tilavuokran verran tietysti voi säästöä syntyä, ellei sitten jouduta valtavan suosion vuoksi vuokraamaan jää-, tai messuhallia!

7) Budjetissa viitataan säästöihin koulutusmaterialleissa. Melonta ja Soutu ovat kaksi eri lajia, joita harjoitellaan eri tavoin, kalusto on erilaista ja fyysiset vaatimukset ovat erilaiset. Koen että olisin aika hukassa jos joutuisin pitämään melontavalmentajille esimerkiksi melonnan tekniikkavalmennussessiota, ehkä se on vain minun heikkouttani! On haihattelua ajatella että säästöä syntyy kun tehdän uudet materiaalit, koska molemmissa lajiryhmissä ovat omat sisältönsä joten 100 sivua + 100 sivua on joka tapauksessa 200 sivua. Sisältö on kaikkein tärkein, ja siitä kannattaa maksaa, mutta sama henkilö ei tee molempien lajien matskuja könttäsuorituksena. Kustannuksia voi kyllä säästää siten että materiaalit tehdään verkkoon ja osallistujat printtaavat ne soveltuvin osin itse, jos tarvitsevat. Ei kai meidän tarvitse kivikaudelle palata!

8) Suunnittelu. Onko todellisia toimintamalleja tehty ja katsottu onko yhteisen kassan jakaminen mahdollista. Onko neuvoteltu siitä miten kassa jaetaan. Onko päätetty missä järjestyksessä valmentajia palkataan, vai ketä palkataan ja mihin palkataan, ja millä ehdoilla? Onko menettely laillinen ajatellen kaikkia liittojen yhteistyötahoja kohtaan? Voiko Kanoottiliitto luovuttaa hankkimansa maapaikan jollekkin muulle liitolle? Miten olemassaoleva omaisuus jaetaan? Ovatko todelliset ongemakohdat kartoitettu, keskusteltu, ongelmat ratkaistu ja asioista sovittu niin että papereissa on myös nimiä?

Vai ajetaanko kääme pyssyyn ja sitten jos se sinne saadaan päätetään mitä sitten tehdään?

Periaatteessa yhteinen toimisto olisi hyvinkin mahdollinen ja osin yhteinen henkilöstökin. Näillä saavutettaisiin ne säästöt jotka ovat saavutettavissa. Kaikille työntekijöille läppärit pyörällinen kaappi jossa omat rojut ovat, verkkotulostimet ja skannerit huoneen nurkkaan ja homma laulamaan.(ehdottomasti ajan hengen mukainen Jura Espressokeitin pöydän kulmalle...) Leirejä ja muuta yhteistä voi järjestää sitten jos sillä oikeasti saavutetaan lisäarvoa, ei siten että koko ajan tehdään kompromissejä, niille ei huippu-urheilussa ole tilaa. OPM:n ja Olympiakomitean viestit soutuliiton 100-vuotisjuhlassa olivat selvät. Heidän tavoitteensa ei ole se, että Kanoottiliitto ja Soutuliitto yhdistyvät vaan se, että molemmat lajit toimivat ja voivat hyvin.