Tänä aamuna löysin pöydältäni vaateparren jonka päälle pukeminen on jonkinlainen siirtymäriitti uuteen aikaan. Isänmaallisuus ei sinänsä katoa mihinkään vaikka edustaakin toista maata, toisen maan verkkareissa. Samalla kilpailukauden läheisyys konkretisoituu, odotus ja epävarmuus siitä millä tavalla valmennettavat suoriutuvat kisoista, osaako tehdä oikeat valinnat sekä treenien että henkilöiden suhteen. Kaikkiaan edessä on kovin mielenkiintoinen kesä. Tässä vaiheessa ymmärtää myös vastuun tuloksista. Ongelmia on talven ja kevään aikana ollut normaali annos, kuten kaikissa systeemeissä. Oikeiden harjoitustasojen löytäminen osin uusilla välineillä ei ole ihan yksinkertaista, mutta toisaalta vaikeuksien voittaminen ja teknisen kehittymisen näkeminen ja tunteminen ovat luoneet hyvän pohjan lähteä kohti kilpailuja. Harjoituskulttuurin muuttuminen, ja se että urheilijat ymmärtävät että mitä tehdään ja miksi, vaatii myös aikansa, mutta nyt sitä tietä on kuljettu muutama kuukausi ja uskon että sällit alkavat vähitellen ymmärtää systeemin päälle.
Karsintajärjestelmä jonka neloselle tein on kaikessa yksnikertaisuudessaan se, että yksiköllä soudettavan karsintakisan 4 parasta saavat ensimmäisen tilaisuuden nelosessa. Jos joku näistä neljästä ei istu veneeseen niin sitten vaihdellaan yhtä kerrallaan ja analysoidaan voimakäyriä ja Speedcoach dataa. Speedcoach data kerätään kilpailuvauhtisista harjoituksista, 1000m-2000m pätkistä. Lopulliset valinnat teemme Münchenin jälkeen, tosin saattaa olla että osa ryhmästäni vetää siellä Tsekin kasia, jolloin lopullinen valinta jää hieman auki, kunnes tiedämme onko minulla koko ryhmä käytössäni Münchenissä. Karsinnat soudetaan vappuna, 1.-2.5. Toivomme hyviä ja tasapuolisia olosuhteita...karsintoihin kutsutaan miesten yksikössä pitkän matkan kilpailun 18 parasta.
Onnea Ilonalle päävalmentajan tehtävään. Vaativa työ. Hyvä että pesti vihdoin toteutui.
