Soudun EM-kilpailut, Portugal

Soudun EM-kilpailut pidetään Portugalin Montemor-o-Velhossa 10-12.9. Kilpailut ovat mielenkiintoiset, sillä normaalisti EM-kisat ovat kauden viimeinen koitos, mutta nyt MM-kilpailut pidetään Uuudessa-Seelannissa vasta 31.10.-7.11. Ohjelmointi on haastavaa; mikäli venekunta haluaa menestyä maailmancupissä, EM-kilpailuissa ja MM-kilpailuissa on ohjelmoinnissa omat riskinsä. Kilpailukauden pituudeksi tulee normaalin 3-4kk:n sijaan puolisen vuotta! Uskon että tämä problematiikka tulee tuottamaan yllätyksiä sekä MM-, että myös EM-kilpailuissa. Omalta osaltani tämä on merkinnyt sitä että Uuteen-Seelantiin lähtevä pariairokaksikko Petr Vitasek - David Jirka on Luzernin jälkeen keskittynyt yhden kuuden viikon jakson ajan aerobisen kapasiteetin harjoitteluun ja EM-kisat ovat heille vain välitavoite matkalla MM-kilpailuihin. Nuori pariaironelonen on pyrkinyt jatkamaan kilpailukautta kautta heinäkuun U23MM-kilpailuista kohti EM-kisoja. Kausi on heillekin pitkä, teknisesti olemme menneet eteenpäin, mutta saa nähdä miten aerobinen kapasiteetti kestää pitkän kilpailukauden. Harjoitukset ovat menneet ihan kohtuulisesti, ainakin tähän saakka. Yksi kova harjoitus on vielä jäljellä ennen Portugalin matkaa. Totuuden nimessä täytyy sanoa että emme kuulu ennakkosuosikkeihin tässä kilpailuissa, vaan nuoriin haastajiin. U23MM-kilpailujen 4. sija oli hyvä suoritus, mutta matkaa huipulle on vielä sekä fyysisesti että teknisesti. Joukkueen tavoitteena on yksinkertaisesti kehittyä optimaalisesti jotta olympiapaikan lunastaminen Bledissä ensi kesänä olisi mahdollista.

Euroopan parhaimmisto tulee olemaan viivalla ykkösjoukkueillaan, ja monet jopa jättävät MM-kilpailut kokonaan väliin ja keskittyvät EM-kisaan päätavoitteenaan, esimerkkinä Puola joka on voittanut pariaironelosissa kaikki MM-kisat ja Pekingin Olympialaiset Ateenan nelossijan jälkeen. Pariaironelosessa Kroatia on tänä vuonna puolestaan voittanut kaikki Maailmancupit ja myös U23MM-kilpailut, ja heillä on tavoitteenaan voittaa myös EM-ja MM-kilpailut. Mikäli tämä onnistuu on kvartetti mielestäni myös ansainnut vuoden venekunnan tittelin Fisan vuotuisessa palkintogaalassa.

Portugalin kilpailuilla on omat riskinsä. Rata on uusi ja rakennustyöt eivät ole olleet aivan aikataulussa. Rata on myös lähellä rannikkoa, mikä ylensä merkitsee haastavia tuulioloja. Kilpailuohjelma on tiivis; koko ohjelma vedetään kolmessa päivässä viikon kestävien MM-kilpailujen sijaan. Tuttua hommaahan se on Maailmancup-kilpailuista, mutta kun osanottajia on paljon ja aikaa vähän, ei huonoon keliin voida reagoida siirtämällä kilpailuja.

MM-kilpailut Uudessa-Seelannissa ovat soutuyhteisölle kalliit. Majoittuminen Uudessa-Seelannissa on poikkeuksellisen kallista, vuorokausihinta on jopa 150€, ja paikalla täytyy olla aikaeroon sopeutumisen vuoksi hyvän aikaa ennen itse kilpailuja. Lennot Uuteen-Seelantiin ovat myös kalliita puhumattakakaan venekuljetuksista. Soutuliittojen kustannusrasitusta lisäävät myös Portugalin EM-klpailut, Portugal on Euroopan laidalla ja lähes kaikki joutuvat lentämään sinne, toisin kuin normaalisti Keski-Euroopassa bussikyydin ollessa riittävä. MM-kilpailuilla on tänä vuonna vaara kuihtua osanottajamääriltään kovin pieniksi, yksinkertaisesti siksi että liitoilla ei ole rahaa. Esimerkkinä Tshekki, joka jättää kotiin muiden muassa miesten kevyen nelosen joka sijoittui kolmanneksi Münchenin maailmancupissa ja on osoittanut olevansa huippujoukkue kaikilla mittareilla mitattuna, fyysinen suorituskyky, vauhti vesillä jne. 2009 Poznanissa Tshekin joukkueessa oli yli 30 urheilijaa, ja nyt joukkueessa on urheilijoita vain kuusi! Itse en kuulu joukkueeseen; sovimme kollegani Rudolf Koprivan kanssa että hän matkustaa Uuteen-Seelantiin pariairokaksikon valmentajana lähinnä siitä syystä että puutteellisen Tshekin kielen taitoni vuoksi kommunikaatio kaksikon kanssa ei suju riittävän hyvin.

Luvassa ovat kuitenkin kaikkien aikojen EM-kilpailut, ilmoittautumiset tulevat nettiin ensi viikolla, odotan mielenkiinnolla.