Kävin Henleyssä ensimmäisen kerran kilpailemassa Vuoksen Soutajien kahdeksikolla 6 päivää tyttäremme Saran syntymän jälkeen. Silloin putosimme kisasta ensimmäisellä kierroksella jo keskiviikko-aamuna. Kokemus oli silloinkin hieno. Vene venettä vastaan kapealla radalla, häviäjä katsomoon ja voittaja jatkoon. Katsomo Henleyssä ei olekaan mikä tahansa katsomo. Katsomoa, ravintoloita ja myyntikojuja riittää radan molemmin puolin koko reilun 2112m matkan, joka soudetaan lievään vastavirtaan. Lähtöjä tulee aamusta iltamyöhään, lukuunottamatta lounas, - ja teetaukoa.
Kutsuttuna joukkueena meillä oli pääsy Stewards Enclosure - katsomoon, parhaille paikoille klubijäsenten joukkoon viimeiselle 400m pätkälle. Katsomon lisäksi alueella oli ravintoloita, viinibaareja, myymälä ja soutuaiheinen taidenäyttely. Alueella oli myös tiukka pukeutumissääntö. Naisilla tuli olla polven alapuolelle ulottuva puku ja miesten varustus oli pikkutakki ja kravatti. Pikkutakki tuli myös pitää päällä ja kravatti kaulassa alueella ollessaan. Katsojia tapahtuma kerää kymmeniä tuhansia.
Asuimme perhemajoituksessa kuten myös kesällä 2004. Matkaa rantaan oli n. 10 minuutin kävely idyllisen pikkukaupungin keskustan läpi. Päivi toimi joukkueen kokkina ja hankki myös tarpeet aterioita varten, ja joukkue oli erinomaisen tyytyväinen sekä ruoan laatuun että määrään.
Saavuimme kilpailupaikalle keskiviikkona ja koko päivä meni veneitä virittäessä. Naisten yksikköedustajamme oli Mirka Knapkova ja pariaironelosessa istuivat Petr Buzrla, Martin Basl, Petr Ourednicek ja Jan Andrle. Molemmat venekunnat aloittivat urakkansa perjantaina, Mirka voitti Ison-Britannian M.K Wilsonin isäntien tuomiota mukaillen "helposti". Pariaironelosen vastustaja oli Ranska, jonka veneessä istui kolme viime vuoden U23 veneestä, joka sijoittui Racicessa neljänneksi ja yksi niistä herroista jotka pudottivat venekuntamme MM-finaalista Poznanissa viime kesänä. Hävisimme kisan huonoon starttiin ja ohjausvaikeuksiin, eroa oli lopulta veneenmitta, joka syntyi ensimmäisen 200m aikana. Parhaillaan pääsimme 3m päähän kärkipaikasta. Maalissa eroa oli veneenmitta. Tappio kyllä harmitti, sillä olisi ollut hyvä vetää vielä toinenkin kisa, vaikka totuuden nimessa USA olisi ollut liian vahva.
Mirka jatkoi lauantaina voittamalla Debbie Floodin niinikään helposti = verdict "easily". Lauantain jälkeen alkoi näyttää siltä että Mirka voittaa koko kisan, huolestuttavaa koska lentomme olivat niin aikaisin että Mirka ei pääsisi ottamaan vastaan palkintoja ja suosionosoituksia. Isäntien ja Tshekin liiton myötävaikutuksella siirsimme Prahaan paluun maanantai-aamuksi. Mirka souti sunnuntaina USAn O. Stonea vastaan ja voitti Bostonilaisen 3 1/2 veneenmitan erolla.
Henley näytti muutenkin parastaan, ei sadetta vaan lämpöä ja hyvä kilpailuja. Kaikkiaan reissu oli yhdistetty loma ja työmatka, sekä itselleni että Päiville. Päivi toimi joukkueen kokkina ja itse tuurasin Mirkan valmentajaa ja tietysti valmensin omaa joukkuettani. Oli Henleyssä onneksemme aikaa vähän lomaillakkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti