It ain't easy

Säät Sabaudiassa ovat olleet mainiot. Hieman viileää, mutta usein tyyntä ja kaunista. Sabaudia on lisännyt suosiotaan leiripaikkana. Nyt täällä ovat leirillä Saksan, Itävallan, Sveitsiläisten seurojen ja Suomen lisäksi myös Valkovenäjän soutajat. Heillä on melkoisen ios operaatio. Reilut 20 soutajaa 5-6 valmentajaa ja huoltajaa, uusia veneitä. Kaikkiaan ihan toimivan näköinen systeemi. Mielenkiintoa on herättänyt se että Valkovenäjän naisten kahdeksikossa on 3 ja nelospaikoilla hankaimet molemmin puolin. Harjoituksissa siinä soutaa olympiapaikkaa tavoitteleva pariairoksksikko. Kahdeksikossa soutaa myös Valkovenäjän perämiehetön kaksikko joka on heidän suurin mitalitoivonsa Pekingissä. Kysyin valmentajalta homman tavoitteesta ja hän kertoi että tavoitteena ovat sekä nopeampi liike että ylikuormituksen välttäminen. Periaatteessa ei ollenkaan hullu ajatus. Valmentajan mukaan vene on myös hyvä soutaa ja soutajat pitävät siitä. Neljä muuta soutajaa ovat varamiehiä joista kasvatetaaan tulevaisuuden menestyjiä.

Oma projektimme ei ole talven aikana edennyt ihan onnellisten tähtien alla. Kaikki ovat vuorollaan olleet sairaana. Nyt naiset ovat kuitenkin kaikki päässeet harjoittelemaan mutta aivan normaaliin rytmiin ei ole vielä päästy. Vuosi on kuitenkin vasta nuori ja tavoitteet kaukana edessä. Sairastaminen kuuluu valitettavasti elämään ja sitä ei voi välttää vaikka laadukkaan ravinnon avulla vastustuskykyä voikin parantaa. On aina melkoista tasapainoilua palata sairasvuoteelta treenien pariin. Ahneus kostautuu ja silloin seurauksena on paluu sairasvuoteelle. Onneksi naisilla on vankka pohja ja mitään ei ole menetetty vaikka harjoittelu on alkutalven ollut hieman repaleista. Pienet vastoinkäymiset pitävät jalat tukevasti maassa. Kovin haaste on aina harjoittelun aloittaminen oikeaan aikaan riittävän kevyesti. Jouduin perumaan perinteisen 5km leirikisankin koska valmiutta siihen ei vielä ole. Toivottavasti pääsemme vetämään sen maalis-huhtikuun vaihteessa. Sairastelun venyessä vielä pidemmälle voimme tarvittaessa siirtää hapenottoharjoittelun aloittamista hieman eteenpäin jolloin meillä on hyvin aikaa hioa suortuskyky kohdalleen Pekingiin, mutta kuten sanottu, nyt vaikuttaa siltä että normaaliin rytmiin päästään loppuleirin ajaksi ja toivottavasti maaliskuussa kotimaan lumilla.