U23 MM-kilpailut pidettiin tuossa 70km päässä. Kävin kolmena päivänä nauttimassa kisatunnelmasta ja tuli siellä vähän seurattua vastustajiakin. Kroatian M4x voitti kisansa, eikä huono ollut myöskään kakkoseksi vetänyt Ukraina. Molemmat joukkueet asettuvat lähtöviivalle myös Poznanin MM-kisoissa kuukauden päästä. Kroatia voitti Münchenin mailmancupissa Puolan ja kaikki muutkin, joten se on varteenotettava mitaliehdokas Puolassa, isäntien lisäksi. Kolmas kova joukkue on Luzernin voittanut Saksa, neljäs Iztok Copin kipparoima Slovenia ja sitten ovat Italia, Ranska, Usa, Australia, Iso-Britannia ja ketä kaikkia niitä onkaan. Siellähän sen sitten näkee. Oman joukkuen asiat ovat menossa parempaan suuntaan joten odotan Puolan matkaa mielenkiinnolla.
Palataampa kuitenkin U23-karkeloihin, eli alle 23-vuotiaden MM-kilpailuihin
Torstaina myrsky särki veneitä ja telttoja. Veneitä saatiin haalittua venevaälmistajien ja läheltä tulleiden joukkueiden voimin niin paljon että kaikki pääsivät radalle, paitsi ruotsalaistyttö joka oli myrskyn iskiessä kantamassa venettään kun tuuli nosti hänet ja veneen ilmaan ja heitti 3m sivuun. Pudotus kuului sattuneen ja neidin kisat olivat siinä. Myrsky kesti vartin. Olin itse juuri ehtinyt lähtemään kisapaikalta, mutta kyllä matkallakin oli ilmassa jos jonkinlaista tavaraa. Moista myrskyä en ole ennen nähnyt.
Viikonlopun kisat käytiin myötätuulessa, ajat olivat hyviä, ja kisailijat loppujen lopuksi tyytyväisiä kisoihin. Taso kisoissa on mielestäni aika hyvä. Kärkijoukkueet menestyvät jo aikuistenkin sarjoissa. Kilpailu on hyvä ponnahduslauta junioreiden ja aikuisten kisojen välillä. Täytyy tunnustaa että myöhemmin on harmittanunt kun 1980-luvulla ei vielä moisia kisoja ollut. Olisi nimittäin ollut 20-vuotiaalle Sinisalon Veikollekin parempi lähteä U23 kisoihin kuin suoraan MM-kisoihin joissa ei tuona aikana soudettu kuin A ja B finaalit, keräilyssä putosin muuan Peter Antonielle josta tuli sittemmin Barcelonan olympiavoittaja miesten pariairokaksikossa. Kisat kulkivat tuolloin nimellä Match Des Seniors ja niitä ei kovin suuresti noteerattu. On hyvä että kehitys on mennyt eteenpäin. Harmi ettei Suomesta tänä vuonna ollut ketään kisailemassa!
Olemme viimeiset ajat harjoitelleet Prahassa muun jouko ollessa Livignossa korkean paikan leirillä. Joella on ollut mukavan rauhallista, ja aika ajoin todella kuumaa! MM-kisojen alkuun on aikaa neljä viikkoa ja viimestely on sekin aika lailla kuumimmillaan. Täytyy toivoa että viimeistely osuu kohdalleen ja pääsemme kunnon lentoon itse kisoissa!
Junioreiden MM-kilpailut ovat parin viikon päästä Ranskassa, seuratkaapa siellä Tsekin poikien pariaronelosta...voi vaikka mennä lujaa! Toivon ainakin niin.
maanantai 27. heinäkuuta 2009
sunnuntai 19. heinäkuuta 2009
Loma!
Suomi näytti kauniit kasvonsa
Luzernin kisojen jälkeeen minulle tarjoutui tilaisuus vierailla Suomessa viikon ajan. Ilmat olivat suotuisat ja ystäviä oli mukava tavata reilun puolen vuoden jälkeen. Yritimme viettää lomani perheen ja ystävien kanssa, aika kului kuin siivillä. Pääsimme kuitenkin nauttimaan saunasta ja pulahduksista Vuokseen. Vierailimme useaan otteeseen Buttenhofin hyvän ruoan parissa, Imatran satamassa toimintansa aloittaneen Imatra Cafe:n blineillä ja tietysti Vuoksella soutamassa. Eilisiltana kävimme vielä Päivin kanssa iltasoudulla kymmenen jälkeen. Tyyni sää ja upeat maisemat kruunasivat loman.Kieltämättä upean viikon jälkeen on "rankkaa" palata töihin. Parempi kuitenkin lomailla edes viikko kuin ei sitäkään.
Suomessa lomaillessa tuli kiinnitettyä huomiota myös hintoihin. Suomi ei ole Tsekeille halpa maa!
Lomailu ja viihtyminen ravintolaruoan ääressä eivät olisi pidempään voineet kestääkään, siksi arvokasta touhua ne ovat.
Huomio kiinnittyi myös Suomen raikkaaseen kesäilmaan. Euroopassa ilma vaikuttaa kostealta ja tuntuu jotenkin painavammalta. Auringon lämmittävä vaikutus on myös etelämpänä voimakkaampi. Nautin raikkaasta kesäilmasta täysin siemauksin.
Nyt on aika palata sorvin ääreen. MM-kilpailut alkavat viiden viikon päästä ja EM-kisoihin on aikaa kaksi kuukautta. Nyt alkaa urheilijoiden kunnon viimeistely kauden huipennusta varten.
Luzernin kisojen jälkeeen minulle tarjoutui tilaisuus vierailla Suomessa viikon ajan. Ilmat olivat suotuisat ja ystäviä oli mukava tavata reilun puolen vuoden jälkeen. Yritimme viettää lomani perheen ja ystävien kanssa, aika kului kuin siivillä. Pääsimme kuitenkin nauttimaan saunasta ja pulahduksista Vuokseen. Vierailimme useaan otteeseen Buttenhofin hyvän ruoan parissa, Imatran satamassa toimintansa aloittaneen Imatra Cafe:n blineillä ja tietysti Vuoksella soutamassa. Eilisiltana kävimme vielä Päivin kanssa iltasoudulla kymmenen jälkeen. Tyyni sää ja upeat maisemat kruunasivat loman.Kieltämättä upean viikon jälkeen on "rankkaa" palata töihin. Parempi kuitenkin lomailla edes viikko kuin ei sitäkään.
Suomessa lomaillessa tuli kiinnitettyä huomiota myös hintoihin. Suomi ei ole Tsekeille halpa maa!
Lomailu ja viihtyminen ravintolaruoan ääressä eivät olisi pidempään voineet kestääkään, siksi arvokasta touhua ne ovat.
Huomio kiinnittyi myös Suomen raikkaaseen kesäilmaan. Euroopassa ilma vaikuttaa kostealta ja tuntuu jotenkin painavammalta. Auringon lämmittävä vaikutus on myös etelämpänä voimakkaampi. Nautin raikkaasta kesäilmasta täysin siemauksin.
Nyt on aika palata sorvin ääreen. MM-kilpailut alkavat viiden viikon päästä ja EM-kisoihin on aikaa kaksi kuukautta. Nyt alkaa urheilijoiden kunnon viimeistely kauden huipennusta varten.
sunnuntai 12. heinäkuuta 2009
Kuudenneksi
Joo,
Ei se sitten mennyt. Hyvä että keräily natsasi. Finaalissa vain eka 500m oli kelvollista, loput taaperrusta. Oppirahoja. Maksaahan ne täytyy, jos saisi maksettua MM-kisoihin niin ei tarvitsisi siellä räpeltää. Matka kärkeen 7,5 sekuntia joka on pitkä matka. Onnistuakseen tarvitsee myös epäonnistua, säilyy ainakin fokus loppukauden.
Ei se sitten mennyt. Hyvä että keräily natsasi. Finaalissa vain eka 500m oli kelvollista, loput taaperrusta. Oppirahoja. Maksaahan ne täytyy, jos saisi maksettua MM-kisoihin niin ei tarvitsisi siellä räpeltää. Matka kärkeen 7,5 sekuntia joka on pitkä matka. Onnistuakseen tarvitsee myös epäonnistua, säilyy ainakin fokus loppukauden.
lauantai 11. heinäkuuta 2009
Ensimmäinen onnistuminen
Perjantain alkuerä osoitti jo että jonkinlaista vauhtia nelosestamme löytyy. 1200m joukkue pysyi Saksan ja Brittien kyydissä, mutta sitten vauhti tyssäsi ja loppu oli rämpimistä. Syytä rämpimiseen emme oikein löytäneet, jostain syystä rytmi ei toiminut kilpailun tosella puolikkaalla ja suora jatkopaikka jäi haaveeksi. Käteen jäi kuitenkin jonkinlainen luottamus siihen että vauhtia saattaa löytyä.
Tänään olikin sitten jo melkoisen jännittävä kisa. A-finaaliin selvitäkseen oli nelosen voitettava Ranska tai Italia ja Kiina ja Eesti. Ranska oli Pekingissä pronssilla ja Italia hopealla. Muutoksia viimevuotiseen joukkueissa toki oli, mutta molemmat näyttivät paperilla melkoisen vahvoilta. Tiukan taistelun jälkeen finaalipaikka aukesi Ranskan kustannuksella. Täytyy sanoa, että tuntuu hyvältä, kehitystä on saatu aikaan rutkasti viimeisten viikkojen aikana. Voi myös sanoa että ongelmia on ollut enemmän kuin kotitarpeiksi. Uusi vene vaatii hieman erilaista soututekniikkaa ja tarkempaa rytmiä kuin vanha ja sällien on ollut vaikea tottua veneeseen. Vene on erittäin jäykkä eikä anna virheitä anteeksi, vaan ne tuntuvat häiritsevinä koko veneessä. Muotti on uusi, hankamet ovat uudet ja uudenlaiset, veneessä uusi nuori soutaja jne.
Kilpailu onneksi jalostaa. Pidän tästä joukkueesta sen loistavan taistelutahdon ja venymiskyvyn vuoksi. Münchenin B-finaalin voitto oli osoitus tästä venymiskyvystä, ja tämän päivät taistelu oli uusi osoitus tahdosta. Odotan vesi kielellä minkälaisen taistelun ryhmä tarjoilee huomenna.
Mutta jos paljon hyvää, niin jotain huonoakin. Pariarokaksikko pääsi helpolla välieriin, mutta välieräsoudusta ei jää kyllä mitään positiivista sanottavaa. Tämän kaksikon kanssa täytyy tehdä todella paljon töitä jos haluamme että se on millään tavalla kilpailukykyinen MM-kilpailuissa, jos sitä sinne edes valitaan. Paljon on kiinni huomisesta B-finaalista. Täytyy tosin muistaa että pari on ollut yhdessä vasta vähän aikaa, mutta näkisin mielelläni kunnon taistelua ja halua oman suorituksen parantamiseen sen sijaan että 500m jälkeen jo himmaillaan ja odotellaan huomista B-finaalia.
Tsekit menestyivät ihan kohtuudella muutenkin: Finaaleissa näemme huomenna Mirka Knapkovan, Ondej Synekin yksiköissä, Parin Chalupa - Mackovicka perämiehettömässä kaksikossa, miesten kevyen nelosen ja oman pariaironeloseni. Miesten yhden airon nelonen jäi sekin finaalipaikasta vain 0,13 sekuntia, joten Tsekin liiton puheenjohtaja oli syystä tyytyväinen tämän hetken saldoon.
Tänään olikin sitten jo melkoisen jännittävä kisa. A-finaaliin selvitäkseen oli nelosen voitettava Ranska tai Italia ja Kiina ja Eesti. Ranska oli Pekingissä pronssilla ja Italia hopealla. Muutoksia viimevuotiseen joukkueissa toki oli, mutta molemmat näyttivät paperilla melkoisen vahvoilta. Tiukan taistelun jälkeen finaalipaikka aukesi Ranskan kustannuksella. Täytyy sanoa, että tuntuu hyvältä, kehitystä on saatu aikaan rutkasti viimeisten viikkojen aikana. Voi myös sanoa että ongelmia on ollut enemmän kuin kotitarpeiksi. Uusi vene vaatii hieman erilaista soututekniikkaa ja tarkempaa rytmiä kuin vanha ja sällien on ollut vaikea tottua veneeseen. Vene on erittäin jäykkä eikä anna virheitä anteeksi, vaan ne tuntuvat häiritsevinä koko veneessä. Muotti on uusi, hankamet ovat uudet ja uudenlaiset, veneessä uusi nuori soutaja jne.
Kilpailu onneksi jalostaa. Pidän tästä joukkueesta sen loistavan taistelutahdon ja venymiskyvyn vuoksi. Münchenin B-finaalin voitto oli osoitus tästä venymiskyvystä, ja tämän päivät taistelu oli uusi osoitus tahdosta. Odotan vesi kielellä minkälaisen taistelun ryhmä tarjoilee huomenna.
Mutta jos paljon hyvää, niin jotain huonoakin. Pariarokaksikko pääsi helpolla välieriin, mutta välieräsoudusta ei jää kyllä mitään positiivista sanottavaa. Tämän kaksikon kanssa täytyy tehdä todella paljon töitä jos haluamme että se on millään tavalla kilpailukykyinen MM-kilpailuissa, jos sitä sinne edes valitaan. Paljon on kiinni huomisesta B-finaalista. Täytyy tosin muistaa että pari on ollut yhdessä vasta vähän aikaa, mutta näkisin mielelläni kunnon taistelua ja halua oman suorituksen parantamiseen sen sijaan että 500m jälkeen jo himmaillaan ja odotellaan huomista B-finaalia.
Tsekit menestyivät ihan kohtuudella muutenkin: Finaaleissa näemme huomenna Mirka Knapkovan, Ondej Synekin yksiköissä, Parin Chalupa - Mackovicka perämiehettömässä kaksikossa, miesten kevyen nelosen ja oman pariaironeloseni. Miesten yhden airon nelonen jäi sekin finaalipaikasta vain 0,13 sekuntia, joten Tsekin liiton puheenjohtaja oli syystä tyytyväinen tämän hetken saldoon.
sunnuntai 5. heinäkuuta 2009
Czech Champs, Racice 3-5.7.
Olipahan viikonloppu! Kisat alkoivat perjantaina klo 8:30, ja rata meni kiinni klo 8:00. Treenit ennen sitä. Kaksikolla ei ollut kisaa perjantaina, joten heillä oli pidempi aamutreeni koska illalla viimeiset kisat olivat kahdeksan maissa. Bussi kisapaikalle lähti 5:30 Prahasta. Racice on n. 1h matkan päässä, joten aamutreeniin oli ehdittävä. Lähtöjä oli muutamia peruutuksia lukuun ottamatta 7-8 minuutin välein koko päivän!
Perjantaina vedettiin alkueriä ja veteraaniluokkia. Lauantaina olivat vuorossa keräilyt ja semit + edelleen veteraaniluokat. Kisat alkoivat yhdeksältä joten saimme nukkua myöhään! Vesille menimme vasta 7:30. Illan viimeiset kisat olivat varttia vaille kahdeksan.
Finaalipäivä aloitettiin klo 7:40, vesiltä piti tulla pois jo 7:10, joten olimme vesillä 6:30. Itse kisat; huippuja on mutta taso ei ole kovin leveä. Monessa luokassa suomalaiset olisivat hyvin finaaleissa mukana, mutta lähes joka luokassa on muutama kovempi tekijä. Kisailijoita on paljon etenkin suurimmissa junnuluokissa kymmeniä / luokka. Karsintoja järjestellään parhaimmillaan 40-50 venekunnalle/luokka.
Omien valmennettavieni suoritukset olivat hieman vaihtelevia. M4x voitti kisansa, mutta rytmi ei ole vielä lähelläkään valmista, uuden veneen säädöt eivät ole kohdallaan ja kisailu on enemmän runttaamista kuin harmonista yhteissoutua. M2x johti 1800m, mutta katkesi sitten Synekin ja Zittan loppukiriin totaalisesti, se kaivaa kyllä aika syvältä, sekä Milania (tahtiairo) että koutsia. Naisten kevyt kaksikko aloitti yhteistreenit 3vkoa sitten ja voitti reilusti. Näyttää siltä että mulle tulee yksi projkti lisää ehkä jo kohti syksyn EM-kisoja. Toinen naisten kevyestä kaksikosta oli myös yksikössä kakkonen. Kyllähän kisoista aina oppii, ja oppimisen kautta saa asioita menemään eteenpäin.
Tuskallista tarpomista valmentaminen välillä on, mutta niinhän se taitaa olla duunissa kuin duunissa. Hyvä puoli on se, että fysiikka toimii, mutta karua on se, ettei fysiikkaa saa kisassa ulos kun tekniikkä tökkii!
Työsarkaa riittää, saa nähdä mihin Luzernissa ehdimme. Keskustelin työnantajani kanssa tuloksista ja he vaikuttivat kovin levollisilta. Tätä kesää ajatellen he pitävät tavoiteen B-finaalissa, joten kärsivällisyyttä onneksi riittää. Päävalmentaja tuumasi että do`t worry, juniors are coming. Tsekillä on nimittäin erinomainen junnupariaironelonen, josta tulee lisää soutajia ryhmääni mahdollisesti jo ensi talveksi.
Lisää Tsekin Mestaruuskisoista: http://www.veslo.cz/
Perjantaina vedettiin alkueriä ja veteraaniluokkia. Lauantaina olivat vuorossa keräilyt ja semit + edelleen veteraaniluokat. Kisat alkoivat yhdeksältä joten saimme nukkua myöhään! Vesille menimme vasta 7:30. Illan viimeiset kisat olivat varttia vaille kahdeksan.
Finaalipäivä aloitettiin klo 7:40, vesiltä piti tulla pois jo 7:10, joten olimme vesillä 6:30. Itse kisat; huippuja on mutta taso ei ole kovin leveä. Monessa luokassa suomalaiset olisivat hyvin finaaleissa mukana, mutta lähes joka luokassa on muutama kovempi tekijä. Kisailijoita on paljon etenkin suurimmissa junnuluokissa kymmeniä / luokka. Karsintoja järjestellään parhaimmillaan 40-50 venekunnalle/luokka.
Omien valmennettavieni suoritukset olivat hieman vaihtelevia. M4x voitti kisansa, mutta rytmi ei ole vielä lähelläkään valmista, uuden veneen säädöt eivät ole kohdallaan ja kisailu on enemmän runttaamista kuin harmonista yhteissoutua. M2x johti 1800m, mutta katkesi sitten Synekin ja Zittan loppukiriin totaalisesti, se kaivaa kyllä aika syvältä, sekä Milania (tahtiairo) että koutsia. Naisten kevyt kaksikko aloitti yhteistreenit 3vkoa sitten ja voitti reilusti. Näyttää siltä että mulle tulee yksi projkti lisää ehkä jo kohti syksyn EM-kisoja. Toinen naisten kevyestä kaksikosta oli myös yksikössä kakkonen. Kyllähän kisoista aina oppii, ja oppimisen kautta saa asioita menemään eteenpäin.
Tuskallista tarpomista valmentaminen välillä on, mutta niinhän se taitaa olla duunissa kuin duunissa. Hyvä puoli on se, että fysiikka toimii, mutta karua on se, ettei fysiikkaa saa kisassa ulos kun tekniikkä tökkii!
Työsarkaa riittää, saa nähdä mihin Luzernissa ehdimme. Keskustelin työnantajani kanssa tuloksista ja he vaikuttivat kovin levollisilta. Tätä kesää ajatellen he pitävät tavoiteen B-finaalissa, joten kärsivällisyyttä onneksi riittää. Päävalmentaja tuumasi että do`t worry, juniors are coming. Tsekillä on nimittäin erinomainen junnupariaironelonen, josta tulee lisää soutajia ryhmääni mahdollisesti jo ensi talveksi.
Lisää Tsekin Mestaruuskisoista: http://www.veslo.cz/
torstai 25. kesäkuuta 2009
Joukkue Luzerniin ja Tsekin mestaruuskisoihin
Joukkueen valinta on aina haastava tehtävä. Nopeimman yhdistelmän löytäminen ei ole lähellekään niin yksinkertaista kuin luulisi. On ensiarvoisen tärkeää tehdä kaikki siten että joukkueen luottamus säilyy ja että kaikki ovat tasavertaisessa lähtökohdassa. Päätin että etenemme seuraavasti: 1. Tahtairo voitti yksikkökarsinnat ja oli selvää että hän kuuluu joukkueeseen. Tahtiaron taakse piti löytää fyysisesti ja teknisesti vahva soutaja. Tomas lunasti paikkansa kevään aikana sekä harjoituksissa että kilpailuissa ja testeissä. Avoimeksi jäi kaksi paikkaa, joille valittiin soutajat neljästä muusta ryhmän jäsenestä.
Säät Prahassa ovat olleet ok harjoitteluun, mutta vauhdin testaamiseen erittäin hankalat. Tuulet ovat kääntyilleet ja olleet puuskittaisia niin että testipäiviä on lähes mahdoton löytää. Tänään Barrandovin sillan yli pyöräillessäni ilma seisoi paikallaan. Edelliset kovat oli vedetty Münchenissä lauantaina, joten fyysinen valmiuskin testeihin oli olemassa.
Tein pienille lapuille kuusi yhdistelmää, eli kaikki mahdolliset parit neljästä miehestä, ja arvoimme suoritusjärjestyksen. Testimatka oli olosuhteiden pakosta lyhyt, eli 500m, josta jättäisin ensimmäisen satasen pois. Ohjeistus oli että soudetaan kilpailun matkavauhtia. Pidempi matka olisi ollut mahdoton koska Davidille ja Tomakselle tuli näinkin jo 6x500m kovaa + jokaisen parin kohdalla tarvittava lämmittely. Testaamiseen meni 2,5h ja sää säilyi koko ajan tyynenä. Käytimme testauksessa SpeedCoach Excel 4 nopeusmittaria, joka tallesi nopeuden ja tahdin kaikilta pätkiltä purettavaksi tietokoneelle.
400m keskivauhdeissa eri yhdistelmillä oli eroa suurimmillaan lähes 4sek/500m. Kahdessa nopeimmassa parissa souti Petr Vitasek, ja hänen valintansa oli melko lailla selvä. Nopeimmassa parissa souti myös Petr Buzrla, joka on ryhmän vahvin jos ergotulos suhteutetaan kehonpainoon. (Ergotuloksen voi laskennallisesti suhteuttaa painoon laskemalla painon lisäyksen kasvattaman märkäpinnan aiheuttaman lisäkitkan ajaksi joka lisätään raakaan ergotulokseen)
Voidaan tietysti kritisoida sitä että onko 400m riittävän pitkä matka, tai että jaksavatko tahtipään soutajat vetää 6x500m samalla teholla. Pomminvarmaa tapaa testaukseen ei ole, mutta on tärkeää että soudussa on tietty helppouden ja rentouden tuntu. Ilman sitä menestystä on mahdoton saavuttaa. Niinikään on tärkeää että veneen hetkellinen nopeus voi olla erittäin kova, se kuvastaa yhteissoudun saumattomuutta ja rentoutta. Jokainen testattava sai soutaa 3x500m, joka mittaa kyllä kestävyyttäkin. Mainittakoon että selvästi nopein vauhti löytyi vasta viidennessä pätkässä! Painoon suhteutettujen ergotulosten valossa ja myös yksiköllä tehtyjen harjoitusten ja kilpailujen perusteella ryhmän jokaisen jäsenen fysiikka oli kohtuullisen lähellä toisiaan. Lähtöoletus oli että kaikki pärjäävät itse kilpailussa, mutta haluttiin löytää se ryhmä joka toimii parhaiten yhdessä.
Nelosesta karsiutuneille päivä oli pettymys, mutta urheilu on urheilua ja numerot puhuivat puolestaan. Nyt on aika harjoitella kohti Luzernia ja toivoa että siiheksi saisimme hiottua muutaman sekunnin pois Münchenin kilpailuvauhdista nelosen osalta ja että saisimme myös kaksikon hyvin liikkeelle. Kaksikossa on raakaa potentiaalia vaikka muille jakaa, kunhan saamme sen valjastettua kuljettamaan venettä.
Nelosta (M4x) soutavat Luzernissa
Petr Buzrla, Petr Vitasek, Tomas Karas ja David Jirka
Pariairokaksikkoa, (M2x)
Milan Dolecek, Jakub Houska
Säät Prahassa ovat olleet ok harjoitteluun, mutta vauhdin testaamiseen erittäin hankalat. Tuulet ovat kääntyilleet ja olleet puuskittaisia niin että testipäiviä on lähes mahdoton löytää. Tänään Barrandovin sillan yli pyöräillessäni ilma seisoi paikallaan. Edelliset kovat oli vedetty Münchenissä lauantaina, joten fyysinen valmiuskin testeihin oli olemassa.
Tein pienille lapuille kuusi yhdistelmää, eli kaikki mahdolliset parit neljästä miehestä, ja arvoimme suoritusjärjestyksen. Testimatka oli olosuhteiden pakosta lyhyt, eli 500m, josta jättäisin ensimmäisen satasen pois. Ohjeistus oli että soudetaan kilpailun matkavauhtia. Pidempi matka olisi ollut mahdoton koska Davidille ja Tomakselle tuli näinkin jo 6x500m kovaa + jokaisen parin kohdalla tarvittava lämmittely. Testaamiseen meni 2,5h ja sää säilyi koko ajan tyynenä. Käytimme testauksessa SpeedCoach Excel 4 nopeusmittaria, joka tallesi nopeuden ja tahdin kaikilta pätkiltä purettavaksi tietokoneelle.
400m keskivauhdeissa eri yhdistelmillä oli eroa suurimmillaan lähes 4sek/500m. Kahdessa nopeimmassa parissa souti Petr Vitasek, ja hänen valintansa oli melko lailla selvä. Nopeimmassa parissa souti myös Petr Buzrla, joka on ryhmän vahvin jos ergotulos suhteutetaan kehonpainoon. (Ergotuloksen voi laskennallisesti suhteuttaa painoon laskemalla painon lisäyksen kasvattaman märkäpinnan aiheuttaman lisäkitkan ajaksi joka lisätään raakaan ergotulokseen)
Voidaan tietysti kritisoida sitä että onko 400m riittävän pitkä matka, tai että jaksavatko tahtipään soutajat vetää 6x500m samalla teholla. Pomminvarmaa tapaa testaukseen ei ole, mutta on tärkeää että soudussa on tietty helppouden ja rentouden tuntu. Ilman sitä menestystä on mahdoton saavuttaa. Niinikään on tärkeää että veneen hetkellinen nopeus voi olla erittäin kova, se kuvastaa yhteissoudun saumattomuutta ja rentoutta. Jokainen testattava sai soutaa 3x500m, joka mittaa kyllä kestävyyttäkin. Mainittakoon että selvästi nopein vauhti löytyi vasta viidennessä pätkässä! Painoon suhteutettujen ergotulosten valossa ja myös yksiköllä tehtyjen harjoitusten ja kilpailujen perusteella ryhmän jokaisen jäsenen fysiikka oli kohtuullisen lähellä toisiaan. Lähtöoletus oli että kaikki pärjäävät itse kilpailussa, mutta haluttiin löytää se ryhmä joka toimii parhaiten yhdessä.
Nelosesta karsiutuneille päivä oli pettymys, mutta urheilu on urheilua ja numerot puhuivat puolestaan. Nyt on aika harjoitella kohti Luzernia ja toivoa että siiheksi saisimme hiottua muutaman sekunnin pois Münchenin kilpailuvauhdista nelosen osalta ja että saisimme myös kaksikon hyvin liikkeelle. Kaksikossa on raakaa potentiaalia vaikka muille jakaa, kunhan saamme sen valjastettua kuljettamaan venettä.
Nelosta (M4x) soutavat Luzernissa
Petr Buzrla, Petr Vitasek, Tomas Karas ja David Jirka
Pariairokaksikkoa, (M2x)
Milan Dolecek, Jakub Houska
lauantai 20. kesäkuuta 2009
B-finaalit soudettu
Münchenin Maailmancup tarjosi hyvän tarkistuksen siihen missä tällä hetkellä mennään. Olen aika tyytyväinen pariaironelosen kehitykseen viikonlopun aikana. B-finaalin voitto ja keräilyssä taistelu finaalipaikasta osoittivat että latu on oikea. Saa nähdä kuinka pitkälle latua riittää tänä kesänä, mutta on syytä muistaa että tavoite on vasta Lontoossa. B-finaalissa voitimme pari Kiinan joukkuetta, joita valmentaa kuuluisa soutuguru Igor Grinko itänaapuristamme.
Sällit vaikuttivat itsekin tyytyväisiltä kisaan, ja kertoivat että soutu oli myös teknisesti parempaa. Tsekeistä sunnuntain finaalissa nähdään M4-,Miesten kevyt nelonen, Miesten yksikössä Synek, naisten yksiköissä sekä Knapkova että Antosova ja tietysti ikisoutaja Vachlav Chalupa perämiehettömässä kaksikossa Jakub Mackovickan kanssa. Tsekin kevyet yksiköt ottivat jo mitalit sekä naisten että miesten luokissa. Suuressa joukkueessa sattuu ja tapahtuu koko ajan, sekä radalla että sen ulkopuolella.
Sunnuntai-aamun palauttavan treenin jälkeen meillä on maanantai lepoa ja tiistaina palamme airon varteen. Tiistaina alkaa myös uuden veneen säätäminen kohti Tsekin mestaruuskisoja heinäkuun 1. viikonloppuna ja Luzernia. Luzernin miehistön valinta on jälleen aika haasteellinen tehtävä, mutta niitä tuntuu riittävän.
Sällit vaikuttivat itsekin tyytyväisiltä kisaan, ja kertoivat että soutu oli myös teknisesti parempaa. Tsekeistä sunnuntain finaalissa nähdään M4-,Miesten kevyt nelonen, Miesten yksikössä Synek, naisten yksiköissä sekä Knapkova että Antosova ja tietysti ikisoutaja Vachlav Chalupa perämiehettömässä kaksikossa Jakub Mackovickan kanssa. Tsekin kevyet yksiköt ottivat jo mitalit sekä naisten että miesten luokissa. Suuressa joukkueessa sattuu ja tapahtuu koko ajan, sekä radalla että sen ulkopuolella.
Sunnuntai-aamun palauttavan treenin jälkeen meillä on maanantai lepoa ja tiistaina palamme airon varteen. Tiistaina alkaa myös uuden veneen säätäminen kohti Tsekin mestaruuskisoja heinäkuun 1. viikonloppuna ja Luzernia. Luzernin miehistön valinta on jälleen aika haasteellinen tehtävä, mutta niitä tuntuu riittävän.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
