Joukkue Luzerniin ja Tsekin mestaruuskisoihin

Joukkueen valinta on aina haastava tehtävä. Nopeimman yhdistelmän löytäminen ei ole lähellekään niin yksinkertaista kuin luulisi. On ensiarvoisen tärkeää tehdä kaikki siten että joukkueen luottamus säilyy ja että kaikki ovat tasavertaisessa lähtökohdassa. Päätin että etenemme seuraavasti: 1. Tahtairo voitti yksikkökarsinnat ja oli selvää että hän kuuluu joukkueeseen. Tahtiaron taakse piti löytää fyysisesti ja teknisesti vahva soutaja. Tomas lunasti paikkansa kevään aikana sekä harjoituksissa että kilpailuissa ja testeissä. Avoimeksi jäi kaksi paikkaa, joille valittiin soutajat neljästä muusta ryhmän jäsenestä.

Säät Prahassa ovat olleet ok harjoitteluun, mutta vauhdin testaamiseen erittäin hankalat. Tuulet ovat kääntyilleet ja olleet puuskittaisia niin että testipäiviä on lähes mahdoton löytää. Tänään Barrandovin sillan yli pyöräillessäni ilma seisoi paikallaan. Edelliset kovat oli vedetty Münchenissä lauantaina, joten fyysinen valmiuskin testeihin oli olemassa.

Tein pienille lapuille kuusi yhdistelmää, eli kaikki mahdolliset parit neljästä miehestä, ja arvoimme suoritusjärjestyksen. Testimatka oli olosuhteiden pakosta lyhyt, eli 500m, josta jättäisin ensimmäisen satasen pois. Ohjeistus oli että soudetaan kilpailun matkavauhtia. Pidempi matka olisi ollut mahdoton koska Davidille ja Tomakselle tuli näinkin jo 6x500m kovaa + jokaisen parin kohdalla tarvittava lämmittely. Testaamiseen meni 2,5h ja sää säilyi koko ajan tyynenä. Käytimme testauksessa SpeedCoach Excel 4 nopeusmittaria, joka tallesi nopeuden ja tahdin kaikilta pätkiltä purettavaksi tietokoneelle.

400m keskivauhdeissa eri yhdistelmillä oli eroa suurimmillaan lähes 4sek/500m. Kahdessa nopeimmassa parissa souti Petr Vitasek, ja hänen valintansa oli melko lailla selvä. Nopeimmassa parissa souti myös Petr Buzrla, joka on ryhmän vahvin jos ergotulos suhteutetaan kehonpainoon. (Ergotuloksen voi laskennallisesti suhteuttaa painoon laskemalla painon lisäyksen kasvattaman märkäpinnan aiheuttaman lisäkitkan ajaksi joka lisätään raakaan ergotulokseen)

Voidaan tietysti kritisoida sitä että onko 400m riittävän pitkä matka, tai että jaksavatko tahtipään soutajat vetää 6x500m samalla teholla. Pomminvarmaa tapaa testaukseen ei ole, mutta on tärkeää että soudussa on tietty helppouden ja rentouden tuntu. Ilman sitä menestystä on mahdoton saavuttaa. Niinikään on tärkeää että veneen hetkellinen nopeus voi olla erittäin kova, se kuvastaa yhteissoudun saumattomuutta ja rentoutta. Jokainen testattava sai soutaa 3x500m, joka mittaa kyllä kestävyyttäkin. Mainittakoon että selvästi nopein vauhti löytyi vasta viidennessä pätkässä! Painoon suhteutettujen ergotulosten valossa ja myös yksiköllä tehtyjen harjoitusten ja kilpailujen perusteella ryhmän jokaisen jäsenen fysiikka oli kohtuullisen lähellä toisiaan. Lähtöoletus oli että kaikki pärjäävät itse kilpailussa, mutta haluttiin löytää se ryhmä joka toimii parhaiten yhdessä.

Nelosesta karsiutuneille päivä oli pettymys, mutta urheilu on urheilua ja numerot puhuivat puolestaan. Nyt on aika harjoitella kohti Luzernia ja toivoa että siiheksi saisimme hiottua muutaman sekunnin pois Münchenin kilpailuvauhdista nelosen osalta ja että saisimme myös kaksikon hyvin liikkeelle. Kaksikossa on raakaa potentiaalia vaikka muille jakaa, kunhan saamme sen valjastettua kuljettamaan venettä.

Nelosta (M4x) soutavat Luzernissa
Petr Buzrla, Petr Vitasek, Tomas Karas ja David Jirka

Pariairokaksikkoa, (M2x)
Milan Dolecek, Jakub Houska