Askelmerkkejä menestykseen

Oppia Tsekistä

Tsekin päävalmentaja Premyslf Panuska kävi soutustadionilla pitämässä luennon Tsekin soudusta 14.10. Luento kertoi järjestelmästä joka on nostanut Tsekin soudun Sydneyn pettymysten jälkeen (1 vene 12 parhaan joukossa) tilanteeseen jossa heillä nyt on viisi olympiapaikkaa ja ensi kesän tavoitteena ottaa vielä kolme paikkaa lisää. Tsekissä on rekisteröityjä soutajia n. 3500 joista 500 harjoittelee tavoitteellisesti. Tsekin soudun merkittävät askelmerkit kulmoinoituvat vuonna 2001 pystytettyyn järjestelmään. Panuskan mukaan he haluavat edellen kehittää järjestemäänsä Pekingin Olympialaisten jälkeen ja mahdollisesti palkata ulkomaisen päävalmentajan työskentelemään Tsekkien soudun pariin.

Merkittävää vuoden 2001 uudistuksessa on se, että yhdelle valmentajalle annettiin valta luoda järjestelmä. Vaatii liitolta melkoisesti uskoa ja halua muutokseen että luottaa yhteen henkilöön niin paljon että asettaa tulevisuuden yhden kortin varaan. Tsekkien esimerkissä homma toimi. Mielestäni samanlaista lähestymistapaa voisi hyvin soveltaa suomessakin. Tilanteemme on se, että meillä on kourallinen hyviä soutajia joiden takana tulee melkoinen aukko. Olemme saaneet pystyyn raa´an version testijärjestelmästä, joka on hyvä sinänsä ja luo pohjaa tulevaisuudelle. Todellinen kannustin kykyjenetsintään puuttuu, vaikka kykyjenetsintäjärjestelmä onkin jo olemassa. Kotiratasoudut ovat hyvä kykyjenetsintäjärjestelmä ja sitä voisi kehittää vielä eteenpäin kohti jonkinlaisia koululaisfinaaleja tai vaikka koululiikuntaliiton sisäoutumestaruuskilpailuja.

Kykyjä löytyy varmasti

Varmin tapa päästä hyviin tuloksiin on etsiä lahjakkuuksia ja suunnata resursseja tulevaisuuden kykyihin. Tsekin esimerkissä jaetaan yli 100 000€ junioreiden tulosten ja kehityspotentiaalin perusteella seuroille. Kehityspotentiaalia edustaa yksinkertaisesti fyysinen koko. Seurat ottavat homman tosissaan ja etsivät kykyjä ja myös pyrkivät valmentamaan näitä kykyjä huolella. Seurat saavat tuottamistaan kyvyistä rahaa ja vaikka huiput menevätkin Dukla Prahaan ammattisoutajiksi on seuroilla loistava porkkana koska rahaa liikkuu sen verran paljon että parhaat seurat palkkaavat rahalla valmentajia ja ostavat kalustoa. Positiivinen kierre pyörii.

Yhteinen päätös

Lajin kehittäminen vaatii rakenteiden ravistelua. Kuten Panuska kertoi aiheutti muutos Tsekissä paljon vastarintaa, mutta valmentajat uskoivat projektiin ja vain yksi valmentaja lopetti uudistuksen seurauksena. Vuosi 2008 on ovella ja olympiavuoden syksy on muutokselle otollinen aika. Toivon että muutos saadaan aikaiseksi. Sisäsoudun parissa olen tavannut valtavan määrän lahjakkuuksia jotka olisivat soutajina hyvinkin voineet päästä aina kansainväliselle huipulle asti. Antti Niskanen, Lauri Niskanen, Mauri Kaila, Antti Varis, Mirjam Seppänen, Jari Liimatta, Vesa Haapamäki, Esa Knuuttila, Voitto Pesu jne, muutamia mainitakseni. Väitän että mikäli nämä kotimaassa menestyneet urheilijat olisivat löytäneet soudun 14-16 vuotiaina puhuttaisiin soudusta suomessa paljon suuremmilla kirjaimilla kuin nykyään. Tulevaisuuden lahjakkuudet käyvät nyt koulua ja etsivät lajia jossa ovat lahjakkaita. Meidän täytyy löytää heidät, sillä jos odotamme että he löytävät meidät, odotamme turhaan.